Uusi suurpetoja koskeva lakiuudistus antaa toivottavasti järkevät, ei tunnepohjalla toteutettavat kantojen säätelymahdollisuudet kaikille kolmelle suurpedollemme karhulle, sudelle ja illvekselle, ja jossakin vaiheessa myös runsastuvan ahman kannan säätelyyn.
Metsästäjät tuottavat materiaalia tutkijoille, jotka analysoivat ja mallintavat sekä aiempia tietoja vertaamalla tuottavat suurpetojen kanta-arviot kuitenkin huomioiden, että arvio ei pääse olemaan suurempi kuin arvioitu kanta.
Muutama esimerkki siitä, miksi metsästäjillä ei ole täyttä luottamusta kanta-arviointien laskentatavoista:
2000-luvun alkupuolella suoritettiin hyvissä lumiolosuhteissa susien määrälaskenta samanaikaisesti koko Laitilan alueella. Kaikki löydetyt susilaumat, susiparit ja yksittäiset sudet motitettiin ja näin poissuljettiin kaksinkertaiset laskennat ja muut virheet. Laskentaapäivänä löydettiin 18 varmennettua susihavaintoa.
Laskennassa mukana ollut RKTL:n silloiseen susitilanteeseen nimittämä susikoordinaattori todensi susien määrän yhdessä laitilalaisten talkoolaisten kanssa. Oli viikonloppu ja sunnuntai, ja tiistaina tutkijoiden pöydän kautta kulkenut laskentatulos oli muuttunut kahdeksaksi (8) sudeksi.
Toisessa tapauksessa Laitilan metsästysseura lähetti valokuvan, jossa oli samanaikaisesti nähtävissä 10 sutta. Silloinkin tieto muokattiin niin, että laitilalaisia niistä voi olla vain kahdeksan. Sudet ovat reviiriuskollisia ja harvemmin ne käyvät naapurivierailulla toisen reviirillä.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen eräs nuori naisopiskelija keksi, että susien määrälaskennassa voidaan avuksi käyttää susien ulostenäytteitä. Heti aloitusvuonna sillä oli suuri merkitys Nousiaisten kanta-arvioon. Tutkijat joutuivat muuttamaan kanta-arvionsa kahdeksan sutta dna-näytemäärää vastaavaksi 16 sudeksi.
Kannustankin kaikkia Varsinais-Suomen metsästäjiä toteuttamaan jälkilaskennan, mikäli se on vielä suorittamatta, ja vielä tärkeämpää on nyt jalkautua keräämään susien ulosteita. Sillä tavoin pääsemme mahdollisimman lähelle oikeaa susimäärää maassamme.
Luottamusta on varmaankin koeteltu molemmin puolin, nämä esimerkit olen saanut tietysti tiedokseni silloisen luottamustoimeni ansiosta.
Ennen Kustavin susijahtia arvioin, että susia olisi Kustavissa, Taivassalossa, Vehmaalla noin kaksikymmentä kappaletta kussakin, ehkä hieman alle. Lokalahti, Uusikaupunki, Kalanti,Laitila -akselilta niitä oletin löytyvän noin 50 tai hieman yli.
Jos otetaan mukaan Mynämäki ja Nousiainen, n niistä molemmista löytynee noin 30 sutta lisää.
Kiinnostavaa sinänsä, että viikonloppuna suoritettu suurpetolaskenta mennee aika tarkkaan tämän arvion mukaan. Merkittävää on se, että ilveksiä on joka pitäjässä enemmän kuin susia, ja pentueita esimerkiksi Taivassalossa on neljä, joista laskentaan löydettiin kolme. Neljäs Marjuksen pentue, jossa on emä ja kolme pentua, eivät löytyneet laskentapäivänä.
Odotan erittäin mielenkiinnolla millainen määrä ammutuista susista on aikaisemmin tunnistamattomia. Tämäkin otanta antaa viitteitä siitä, miten suuri osuus kunkin alueen petokannasta on onnistuttu tunnistamaan aiemmin dna-näytteillä, ja myös sitä kautta auttanee tutkijoita tarkemman kantamääritelmän tekemisessä.
Susikannan kuin myös Ilveksenkin määrän määrittelyssä käytetään oletusarvona tutkimustietona saatua reviirialaa. Metsästäjät ovat molemmpien petojen osalta useasti kertoneet ettei vät oletusarvot pidä paikkansa Varsinais-Suomen riistarikkaalla ja maastollisesti rikkonaisella alueella.
Täällä molempien lajien lähisukulaiset asettuvat lähialueelle, tehden uuden reviirin varsin lähelle vanhaa reviiriä. Esimerkiksi Kustavissa on Luken arvion mukaan yksi susireviiri, kun paikalliset metsästäjät ovat varmoja, että niitä on kaksi. Taivassalon osalta tilanne lienee vielä mielenkiintoisempi.
Taivassalon itäiselle reunalle on asettunut todennäköisesti kolme pariskuntaa, lisäksi Taivassalon pohjoisrajalla on pentulauma, jossa on tällä hetkellä kahdeksan eläintä.
Taivassalossa luoteessa on yhteisiä susia Lokalahden kanssa eikä keskusta-aluekaan ole jäänyt paitsi, vaan pihakäyntejä on ollut lähes päivittäin.
Heitänkin pallon nyt tutkijoiden suuntaan: Tervetuloa tänne Lounais-Suomeen rannikkoseudulle jalkautumaan ja toteamaan henkilökohtaisesti Suomen tiheimmän susialueen parit, laumat ja pentueet. Taivassalo ja Kustavi ovat molemmat noin 12 000 hehtaarin kokoisia kuntia ja metsäalueet varsin helposti tavoitettavissa.
Täältä voisi löytyä toimiva mallinnus kanta-arvioiden tekoon.
Vaikka me metsästäjät emme ymmärrä sitä voimakasta ideologista suojeluvimmaa, joka esimerkiksi Tapion jäseniltä löytyy ja hekään eivät varmastikaan ymmärrä meitä, voisimme silti pyrkiä mahdollisimman totuudenmukaiseen kantojen arvioon.
Totuushan on kuitenkin se, että me metsästäjät olemme kanta-arvioon vuosien myötä antaneet suurimman panoksen. Joten meillä on oikeus ja velvollisuus vaatia työllemme mahdollisimman totuudenmukaista analysointia.
Veli Seikola
Taivassalo