Raskaussyrjintä on laissa yksiselitteisesti kielletty. Silti se on sote-alalla arkipäiväistä.
Raskaus on monille naisille konkreettinen riski: työsopimuksia ei jatketa, kun raskaus tulee työnantajan tietoon. Nykyisin tämä tapahtuu “sattumalta” sopimuksen päättyessä. Valvonnan puute ja näennäisesti lailliset toimintatavat tekevät syrjinnästä näkymättömän. Samalla hyväksikäytetään työntekijää, joka on kotona vastasyntyneen kanssa ja jonka ensimmäinen huoli ei luonnollisestikaan ole taistelu paikasta työelämässä.
Maamme hallitus on vapauttamassa määräaikaisten työsopimusten käyttöä esittämällä lakimuutosta, joka sallisi vuoden määräaikaiset työsopimukset ilman perusteita. Kun sopimus voidaan nykyisin tehdä ainoastaan laissa säädetyin perustein, saisi työnantaja jatkossa tehdä uuden työntekijänsä kanssa vuoden ajan määräaikaisuuksia ilman mitään syytä. Kun työnantajille annetaan mahdollisuus solmia ja katkaista jatkossa määräaikaisuuksia kevein perustein, saa raskaussyrjintä vain lisää kasvualustaa.
Lakimuutokset eivät tapahdu tyhjiössä. Ne rakentuvat yhteiskuntaan, jossa äitiys nähdään yhä liian usein riskinä työnantajalle. Kun suojamekanismeja puretaan, heikennetään juuri niiden naisten asemaa, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa: määräaikaisissa, matalapalkkaisissa töissä tai työuran alkuvaiheissa.
Kyse ei ole arvovapaasta rakenneuudistuksesta, vaan poliittisesta ja ideologisesta valinnasta, joka on selän kääntämistä naisille ja perheille. Keskittymällä vain työnantajiin hallitus huolehtii samalla siitäkin, että syntyvyys ja kansalaisten kulutus laskee edelleen työntekijöiden epävarmassa tulevaisuudessa.
Työelämän yhdenvertaisuus ei ole sivuseikka. Se on yhteiskunnan vakauden ja luottamuksen perusta. Jos raskaussyrjintää ei oteta vakavasti nyt, se normalisoituu entistä pahemmin. Oikeudenmukainen yhteiskunta ei rankaise ihmisiä biologisista tosiasioista, eikä tee äitiydestä työmarkkinariskiä.
Millariikka Rytkönen
Tehyn puheenjohtaja
Päivi Vanninen
Tehyn juristi