Maskun kunnanjohtajan esitys muutoksista Maskun kunnan perusopetuspalveluiden palveluverkkoon eli kolmen alakoulun lakkauttaminen vuosien 2026–2028 aikana on herättänyt paljon keskustelua ja on saanut myös Askaisten kylällä aikaan kuhinaa. Me Askaisten koulun vanhempainyhdistyksen (Askikon) edustajat haluamme tuoda nyt lasten näkökulman ja lapsen edun mukaan keskusteluun.
Palveluverkkoselvityksessä puhutaan palveluntarpeen vähenemisestä ja yksikkökustannusten kasvusta. Onko kunnan vetovoiman vähentäminen ja mainehaitta kouluverkkoa supistamalla paras ratkaisu tilanteeseen? Laskelmat eivät myöskään ota huomioon positiivista muuttoliikettä, jonka kasvattamisen pitäisi olla elinvoimaisen kunnan yksi tavoite.
Selvityksessä ei lainkaan huomioida lasten tasa-arvoista asemaa. Miksi lapsen etu ei toteudu samalla tavoin joka puolella Maskua? Vanhempainyhdistyksenä vaadimme, että ennen päätöksentekoa Maskussa tehdään kattava lapsivaikutusten arviointi, joka huomioidaan päätöksenteossa palveluverkkoselvityksen faktojen rinnalla. Puolueettomalla arvioinnilla voidaan aikaansaada oikeudenmukaisia päätöksiä, koska lapsia koulujen lakkautus ensisijaisesti koskee.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa, että viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja oikeus sekä selvitettävä lapsen mielipide. Meidän vanhempien oikeus ja velvollisuus on toimia lastemme oikeuksien puolustajina. Lapselle paras koulu on oppilaan lähialueella sijaitseva koulu.
Esitettyjen laskelmien valossa on kyseenalaista, miten Lemun koulun varsinaiset opetustilat riittäisivät kaikille luokille, myös pienryhmät huomioiden. Mikäli Askaisten koulun oppilaat siirrettäisiin Lemun kouluun lukuvuoden 2027 alkaessa, palveluverkkoselvityksen oppilasmääräennusteen mukaan siellä opiskelisi tuolloin 179 oppilasta.
Mahtuuko Lemun koulun varsinaisiin opetustiloihin todella lähes 180 oppilasta, tai mahdollisen positiivisen muuttoliikkeen myötä jopa enemmän? Ehtivätkö lapset syödä kiireettömästi koulupäivän aikana, jos ruokailijoiden määrä kasvaa? Osalle lapsista koululounas on päivän ainut lämmin ateria.
Ympäri Suomea tunnetaan paljon tapauksia, joissa kyläkouluja pyöritetään pienillä opettajamäärillä ja yhdysluokilla. Kunnanjohtaja Miira Raiskila pohtii Vakka-Suomen Sanomissa (19.9.2025), mitä laadukas perusopetus tarkoittaa, ja kommentoi luokkien 1–3 yhdysluokkaopetuksen olevan “pedagogisesti ajateltuna hurjankuuloinen tilanne”.
Meidän korviimme tällainen subjektiivinen näkemys yhdysluokkaopetuksesta on “hurjankuuloinen”. Yhdysluokkien ja erillisluokkien oppilaiden oppimistuloksissa ei ole huomattu merkittävää eroa. Yhdysluokkapedagogiikalla kuitenkin tutkitusti saavutetaan paremmat tulokset sosiaalisten taitojen ja yhteisöllisyyden edistämisessä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 12 todetaan, että lasta on kuultava häntä koskevissa asioissa. Kysyimme Askaisten koulun oppilailta, mitä ajatuksia heillä on omasta kyläkoulustaan. Tässä muutamia vastauksia: “Meidän koulussa ei kiusata, koska se on niin pieni.” “Kaikki on kilttejä toisilleen ja kaikki otetaan mukaan kaikkeen välitunnilla, koska kaikki tuntee toisensa.” “Meil on maailman paras koulu.” Askaisten kylän lasten mielipide asiasta lienee itsestäänselvä.
Me emme näe kyläkouluja osana Maskun kunnan taloushaasteita, vaan ratkaisuna.
Askaisten koulun vanhempainyhdistys Askiko ry:n hallitus