JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mynämäkeläinen Sauli Nurmi tekee lankataulut dyckert-nauloilla ja ompelulangalla.

Mynämäkeläinen Sauli Nurmi tekee lankataulut dyckert-nauloilla ja ompelulangalla.

Sari Honkasalo

Kulttuuri
Mynämäki
17.11.2020 6.30

Sauli maalaa tauluja ohuilla ompelu­lan­goilla

Sari Hon­ka­sa­lo

Muis­tat­te­ko 70-lu­vul­la suo­si­tut lan­ka­tau­lut, jois­sa oli useim­mi­ten mus­tal­la poh­jal­la yk­si kuk­ka?

My­nä­mä­ke­läi­nen Sau­li Nur­mi te­kee lan­ka­tau­lu­ja, mut­ta ai­nut yh­te­ne­väi­syys tuo­hon en­ti­sai­ko­jen muis­toon on tek­niik­ka.

Nur­mi suo­ras­taan maa­laa ohuil­la om­pe­lu­lan­goil­la mai­se­mia, eläi­miä ja ra­ken­nuk­sia.

Suu­rin työ on 65 x 105 sent­tiä. Vuon­na 2017 teh­tyyn hir­vi­tau­luun on käy­tet­ty 13 400 nau­laa ja 500 työ­tun­tia.

Nur­mi on luon­teel­taan sel­lai­nen, et­tä las­kee kai­ken tar­kas­ti. Työ­tun­te­ja hän ei kui­ten­kaan enää hir­vi­tau­lun jäl­keen ole ha­lun­nut yn­nä­tä.

– Jos tuon 500 tun­tia esi­mer­kik­si ajat­te­li­si kah­dek­san tun­nin työ­päi­vik­si, niin sii­tä­hän tu­lee kol­me kuu­kaut­ta. Pal­koil­le täs­tä ei pää­si­si, jos ra­has­ta te­ki­si.

Hir­vi­tau­lun ai­he tuli van­has­ta go­be­lii­nis­ta, mut­ta suu­rin osa tau­luis­ta syn­tyy luon­to­va­lo­ku­vien poh­jal­ta.

Suurin työ on 65 x 105 senttiä ja siinä on 13 400 naulaa.

Suurin työ on 65 x 105 senttiä ja siinä on 13 400 naulaa.

Sari Honkasalo

En­sim­mäi­sen lan­ka­tau­lun Nur­mi muis­te­lee teh­neen­sä jo var­hais­tei­ni­nä, kun hän teki iso­van­hem­mil­le lah­jak­si yk­sin­ker­tai­set ti­mant­ti­ku­vi­ot, mut­ta sil­loin mie­len­kiin­to lop­pui.

37 vuot­ta sit­ten hän teki se­däl­leen 50-vuo­tis­lah­jak­si lan­ka­tau­lun tuo­mi­o­kir­kos­ta.

Sa­moi­hin ai­koi­hin Nur­mi oli va­ras­to­töis­sä sa­ta­ma-alu­eel­la, ja har­mit­te­li ruo­ka­lan tyh­jää sei­nää.

– Olin juu­ri teh­nyt tuo­mi­o­kir­kon ja näin mi­hin pys­tyin. Tein fir­man lo­gos­ta en­sin pie­nem­män työn, jon­ka esit­te­lin toi­mi­tus­joh­ta­jal­le ja ky­syin saan­ko teh­dä sei­näl­le isom­man. Et­tä ra­haa en ha­lua, mut­ta ma­te­ri­aa­li­kus­tan­nuk­set.

Sei­näl­le syn­tyi lo­gos­ta 120 x 240 sen­tin ko­koi­nen tau­lu.

Ny­kyi­nen in­nos­tus al­koi, kun oma ty­tär vii­ti­sen vuot­ta sit­ten pyy­si it­sel­leen­kin tau­lua tuo­mi­o­kir­kos­ta.

Nur­mi teki sen, ja tau­lut myös kah­del­le po­jal­leen. Kos­ka hän ei kos­kaan ha­lua teh­dä kah­ta sa­man­lais­ta, toi­nen sai tau­lun Tu­run lin­nas­ta ja toi­nen tuu­li­myl­lys­tä.

Nyt Nurmi työstää lankatauluksi lehdestä bongaamaansa tilhivalokuvaa.

Nyt Nurmi työstää lankatauluksi lehdestä bongaamaansa tilhivalokuvaa.

Sari Honkasalo

Työ al­kaa piir­tä­mäl­lä ku­van ää­ri­vii­vat mal­lis­ta läpi silk­ki­pa­pe­ril­le, sit­ten siir­tä­mäl­lä se pe­rin­tei­sen kal­kee­ri­pa­pe­rin avul­la val­koi­sel­le kar­ton­gil­le.

Pah­vil­le vä­ri­tet­ty kuva toi­mii sab­luu­na­na sil­le, mi­ten Nur­mi pai­naa pii­kil­lä va­ne­ril­le mer­kit nau­lo­jen pai­kois­ta. Sit­ten sab­luu­na pois ja na­put­te­le­maan nau­lo­ja, joi­hin lan­gat sit­ten kie­pu­te­taan.

– On rat­kai­se­vaa, mi­hin suun­taan pääl­lim­mäi­nen lan­ka­ker­ros tu­lee. Kol­miu­lot­tei­suut­ta saa, kun osa lan­gois­ta on pai­net­tu alas ja osa pin­nas­sa, hän ker­too.

Vesipärskeiden jäljittely vaati tarkkaa suunnittelua, kun Nurmi naputteli työhön nauloja.

Vesipärskeiden jäljittely vaati tarkkaa suunnittelua, kun Nurmi naputteli työhön nauloja.

Sari Honkasalo

Ku­vas­sa ei sai­si ol­la pal­jon yk­si­tyis­koh­tia, kos­ka lan­kaa on vai­kea pu­jot­taa, jos nau­lo­ja on ihan vie­ri vie­res­sä.

Jos työ­tä kat­soo al­ku­vai­heis­saan, sii­nä on pal­jon nau­lo­ja, jot­ka näyt­tä­vät "tur­han­päi­väi­sil­tä". Nii­den avul­la ero­tel­laan alu­ei­ta, joil­la sää­del­lään vä­rien sä­vy­jä.

Tilhitaulu alkuvaiheissaan.

Tilhitaulu alkuvaiheissaan.

Sari Honkasalo

Om­pe­lu­lan­kaa hän käyt­tää, kos­ka se on kes­tä­vää.

– Jos me­ni­si lan­ka poik­ki, työ oli­si en­ti­nen ja se pi­tää lan­goit­taa uu­des­taan. Tätä ei pys­ty paik­kaa­maan.

Nau­lat ovat ohui­ta dyc­kert-nau­lo­ja, 20-mil­li­siä ku­vaan ja ke­hyk­siin 5 mil­liä pi­dem­piä.

Tau­lu­jen poh­ja on kak­si 12 mil­lin va­ne­ria, jot­ka on lii­mat­tu yh­teen ja maa­lat­tu so­pi­van vä­ri­sek­si.

Mitä tiheämmässä naulat ovat, sitä vaikeampi pujotella lankoja.

Mitä tiheämmässä naulat ovat, sitä vaikeampi pujotella lankoja.

Sari Honkasalo

Moni muu­kin ma­te­ri­aa­li py­syy Sau­li Nur­men kä­sis­sä. Kat­soo hä­nen Röl­lin töl­lik­si ni­me­tys­sä ko­dis­saan mi­hin ta­han­sa, ai­na nä­kee jo­ta­kin, mitä hän on it­se ide­oi­nut ja teh­nyt: kuk­ka­pöy­tä vaah­te­ras­ta, eri­lai­sia hyl­ly­jä, pui­sia ark­ku­ja, pie­nois­mal­li ta­los­ta ja puu­veis­tok­sia.

Kun Nur­mi muu­ta­ma vuo­si sit­ten täyt­ti 60, lah­jat ja­et­tiin päin­vas­toin kuin ta­val­li­ses­ti. Hän teki vie­rail­leen kaik­ki­aan 89 peh­mus­tet­tua ra­hia, jois­sa oli kun­kin saa­jan nimi kai­ver­ret­tu­na.

– Täy­tin hei­nä­kuus­sa ja ra­he­ja olin teh­nyt sit­ten edel­li­ses­tä tal­ves­ta läh­tien.

Virk­kaa­mi­ses­ta­kin hän pi­tää. Hän on vir­kan­nut usei­ta mat­to­ja van­hois­ta työ­vaat­teis­taan. Ha­tut­kin ovat it­se vir­kat­tu­ja, ja nii­tä löy­tyy niin ke­sään kuin tal­veen so­pi­vis­sa vä­reis­sä. Mal­lin hän kek­si it­se yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen kaut­ta.

– Mi­nul­le on sa­not­tu, et­tä muut te­kee mitä osaa, Sak­ke te­kee mitä ha­lu­aa, Nur­mi nau­raa.

Haas­tei­ta hän ha­lu­aa­kin it­sel­leen ai­heut­taa.

– Yh­täk­kiä kun saan ide­an, läh­den ko­kei­le­maan osaan­ko. Kai­ken­nä­köis­tä pys­tyy te­ke­mään, kun vain ryh­tyy. Ja jos lop­pu­tu­los ei miel­ly­tä, tu­ho­an sen.

Tek­nii­koi­ta­kin hän kek­sii it­se. Pöl­lö­ai­hei­nen sei­nä­vaa­te syn­tyi, kun hän ryh­tyi pu­jot­te­le­maan lan­kaa liu­ku­es­te­verk­koon.

Par­hail­laan työn al­la on lan­ka­tau­lu, jon­ka mal­li­na on Nur­men leh­des­tä bon­gaa­ma Rau­no Park­ki­lan til­hi­va­lo­ku­va. Se miel­lyt­ti heti sil­mää, vaik­ka sii­nä on­kin han­ka­lia yk­si­tyis­koh­tia.

– Sii­nä on pie­niä mar­jo­ja. Ne ovat jo vä­hän sii­nä ja sii­nä, et­tä mil­lai­set pu­nai­set ym­py­rät mah­dan saa­da ai­kaan.

Kun se val­mis­tuu, Nur­mi ryh­tyy ver­hoi­le­maan. Hän on jo os­ta­nut uu­den kan­kaan olo­huo­nees­sa ole­val­le isä­ni­sän työ­tuo­lil­le.

My­nä­mä­en Se­pän­mä­es­sä Sau­li Nur­mi on asu­nut vuo­des­ta 2001. Talo oli ol­lut pit­kään asu­mat­to­ma­na ja piha kas­voi pu­joa, mut­ta Nur­mi ihas­tui paik­kaan heti kun sen näki.

Tonttutalo syntyi talon vierestä kaadetun kuuusen kantoon.

Tonttutalo syntyi talon vierestä kaadetun kuuusen kantoon.

Sari Honkasalo

Vuo­sien saa­tos­sa niin talo kuin pi­ha­kin on ko­ke­nut täy­den muo­don­muu­tok­sen. Vii­mei­sim­pä­nä hän nik­ka­roi ta­lon vie­res­tä kaa­de­tun kuu­sen kan­toon tont­tu­ta­lon.

Nurmi on virkannut mattoja vanhoista työvaatteistaan. Itse tehtyjä ovat myös puuveistos ketusta ja hylly kaktuksille.

Nurmi on virkannut mattoja vanhoista työvaatteistaan. Itse tehtyjä ovat myös puuveistos ketusta ja hylly kaktuksille.

Sari Honkasalo

Matto on tehty noin 600 tupsusta.

Matto on tehty noin 600 tupsusta.

Sauli Nurmi

Pöllö-seinävaate syntyi itse kehitetyllä menetelmällä, pujottelemalla lankaa liukuesteverkkoon.

Pöllö-seinävaate syntyi itse kehitetyllä menetelmällä, pujottelemalla lankaa liukuesteverkkoon.

Sari Honkasalo

Kalustettu pienoismalli omasta kodista, Röllin töllistä.

Kalustettu pienoismalli omasta kodista, Röllin töllistä.

Sari Honkasalo

Sari Honkasalo