JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matti Jalava kirjoitti teoksen sukunsa historiasta.

Matti Jalava kirjoitti teoksen sukunsa historiasta.

Kulttuuri
Uusikaupunki
23.5.2023 17.11

Matti Jalava kirjoitti suvustaan historiikin

Uu­si­kau­pun­ki­lai­nen Mat­ti Ja­la­va on kir­joit­ta­nut su­vus­taan his­to­rii­kin. Isoi­sän ka­val­lus­tuo­mio ja muu­ta su­vus­ta­ni -kir­ja on te­ki­jän mu­kaan lä­hin­nä su­vun elä­mä­ker­ta, ei niin­kään su­ku­tut­ki­mus.

– Sii­hen on py­rit­ty si­säl­lyt­tä­mään myös pai­kal­lis­his­to­ri­aa ai­na­kin Veh­maal­ta ja Uu­des­ta­kau­pun­gis­ta, Ja­la­va sa­noo.

Kir­jan ni­men Ja­la­va sa­noo va­lin­neen­sa il­ta­päi­vä­leh­tien tyy­liin he­rät­tä­mään kiin­nos­tus­ta. Ka­val­lus­tuo­mi­os­sa on kyse Veh­maan työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen ra­ho­jen vää­rin­käy­tös­tä.

– 1930-lu­vul­la saa­tu ka­val­lus­tuo­mio tuli jäl­ki­pol­ven tie­toon vas­ta 1990-lu­vul­la sat­tu­mal­ta sil­miin osu­nees­ta leh­tiu­u­ti­ses­ta. Sii­tä ei ol­lut jäl­ki­pol­vel­le pu­hut­tu. Sen ker­rot­tiin liit­ty­neen de­ma­rei­den ja kom­mu­nis­tien vä­li­siin 1930-lu­vun kiis­toi­hin.

Isoi­sä Art­tu­ri Ja­la­va (1884–1950) oli veh­maa­lai­nen ar­vos­tet­tu suu­ta­ri, joka 1920-lu­vul­ta läh­tien oli so­si­a­li­de­mok­raat­te­ja edus­ta­nut kun­ta­vai­kut­ta­ja ja muun mu­as­sa pai­kal­li­sen osuus­kau­pan hal­li­tuk­sen jä­sen liki 30 vuot­ta.

En­nen omaa suu­ta­rin­vers­tas­ta hän oli suu­ta­ri­na Am­ber­lan kar­ta­nos­sa, jos­sa saat­toi ol­la yh­tä ai­kaa kuu­si­kin suu­ta­ria val­mis­ta­mas­sa ken­kiä. Nii­tä kar­ta­no vei muun mu­as­sa Ruot­siin.

1900-lu­vun alun his­to­ri­aa on se­kin, et­tä myös Poh­jan­maal­ta muu­tet­tiin työn pe­räs­sä ete­läm­mäk­si. Pa­ri­kymp­pi­nen ete­lä­poh­ja­lai­sen per­heen van­hin ty­tär Jo­han­na Ojan­pe­rä (1885–1947) muut­ti 1904 Ala­vu­del­ta Veh­maal­le pii­ak­si. Aluk­si hän työs­ken­te­li Am­ber­lan kar­ta­non omis­ta­mas­sa mei­je­ris­sä, jos­ta vuon­na 1905 tuli Veh­maan osuus­mei­je­ri.

Nuor­ten työ­pai­kat oli­vat lä­hek­käin. Art­tu­ri ja Jo­han­na sol­mi­vat avi­o­lii­ton vuon­na 1906. He sai­vat vii­si poi­kaa, jois­ta yk­si on kir­joit­ta­jan isä Erk­ki (1915–1983).

– Iso­äi­ti­ni Jo­han­na ot­ti hoi­toon­sa kas­va­tik­si Ala­vu­del­ta Veh­maal­le muut­ta­neen nuo­rem­man si­sa­ren­sa kuo­le­man jäl­keen tä­män pa­ri­vuo­ti­aan po­jan.

1930-lu­vul­la Jo­han­nan toi­sen sis­kon puo­li­so kuo­li Poh­jan­maal­la ja sis­ko jäi yh­dek­sän lap­sen yk­sin­huol­ta­jak­si. Lap­sis­ta kol­me tyt­töä oli jon­kin ai­kaa Jo­han­nan ja Art­tu­rin hoi­dos­sa ja yk­si 7-vuo­ti­aas­ta ai­kui­sek­si as­ti. Myös Jo­han­nan nuo­rin veli muut­ti Ala­vu­del­ta 16-vuo­ti­aa­na hei­dän ta­lou­teen­sa.

– Noi­hin ai­koi­hin Art­tu­ri oli suu­ta­rin työn­sä li­säk­si mu­ka­na mo­nis­sa luot­ta­mus­toi­mis­sa, jo­ten per­heen kas­va­tus on ol­lut lä­hin­nä Jo­han­nan vas­tuul­la. Art­tu­rin saa­ma ka­val­lus­tuo­mi­o­kin sat­tui sii­hen ai­kaan, mikä on var­mas­ti li­sän­nyt Jo­han­nan pai­nei­ta.

Kir­jas­sa ker­ro­taan myös kir­joit­ta­jan äi­din puo­lei­ses­ta su­vus­ta. Ja­la­van äi­di­näi­ti oli Ka­lan­nis­ta ja isä My­nä­mä­es­tä.

Kir­jas­sa kä­si­tel­lään myös kir­joit­ta­jan van­hem­pien vii­si­lap­sis­ta per­het­tä ja kir­joit­ta­jan omaa elä­mää.

Yh­teis­kun­nal­li­sen kor­ke­a­kou­lun kun­nal­lis­tut­kin­non suo­rit­ta­nut Ja­la­va va­lit­tiin Uu­den­kau­pun­gin kans­li­a­sih­tee­rik­si 1963.

– Toi­mi­mi­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja Ola­vi Sa­la­te­rän ”oi­ke­a­na kä­te­nä” kau­pun­gin­sih­tee­riä vas­taa­vas­sa hom­mas­sa oli vauh­di­kas­ta ai­kaa au­to­teh­das­pää­tök­si­neen ja kau­pun­gin voi­ma­kas­ta ke­hit­tä­mis­tä, Ja­la­va ker­too.

Kir­jas­sa on ku­vat­tu tuon ajan ta­pah­tu­mia ja muun mu­as­sa kir­joit­ta­jan ajau­tu­mis­ta si­vu­toi­mi­sek­si toi­mit­ta­jak­si, kun esi­mies mää­rä­si Ylen alu­euu­tis­ten avus­ta­jak­si. Uu­den­kau­pun­gin Ke­mi­ra ti­la­si 1995 kir­joit­ta­jal­ta Uu­den­kau­pun­gin teh­taan 30-vuo­ris­his­to­rii­kin, joka myö­hem­min joh­ti yh­teen­sä mel­kein kym­me­nen his­to­rii­kin tai vas­taa­van te­ke­mi­seen.

Rai­si­os­sa nyt pai­ne­tus­sa kir­jas­sa on lä­hes 400 si­vua. Kir­joit­ta­ja on har­ras­ta­nut va­lo­ku­vaus­ta 1950-lu­vul­ta läh­tien, jo­ten kir­jas­sa on pal­jon omia ja myös mui­den ku­via.

Näköislehdet

Kysely