Saa­ra Huo­vi­nen

Ka­lan­nin Mar­toil­la on ko­tien­sa sei­nil­lä mar­ras­kuun ajan väl­jää, sil­lä ryi­jyt ja raa­nut on tuo­tu näyt­teil­le Ka­lan­nin kir­jas­toon. Jo­ka­vuo­ti­sen näyt­te­lyn tee­ma pää­tet­tiin ke­vääl­lä vuo­si­ko­kouk­ses­sa, ja ri­pus­tus­päi­vä­nä kat­sot­tiin, kuka on tuo­nut mi­tä­kin.

Ryi­jy­jä, lais­kan­ryi­jy­jä ja raa­nu­ja on pöy­dil­lä kää­röi­nä ja pi­noi­na niin pal­jon, et­tei­vät ihan kaik­ki edes mu­kaan mah­du.

– Ei ol­lut mää­rät­ty, kuka tuo mi­tä­kin. Ai­noa vaa­ti­mus oli, et­tä kä­si­työ­nä teh­ty­jä, ei tah­das­val­mis­tei­sia. Mu­ka­na on pe­rin­tö­ryi­jy­jä ja it­se teh­ty­jä. Jos ei saa­da mah­tu­maan, vie­dään ta­kai­sin ko­tiin, yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Oi­li Suik­ka­nen ker­too.

Vii­me vuon­na tee­ma­na oli­vat pi­pot ja pää­hi­neet, ja sitä en­nen kir­jas­tos­sa on näh­ty suk­kia, la­pa­sia ja pit­se­jä.

Sei­nä­vaat­tei­ta on teh­ty ku­don­ta­pii­reis­sä muun mu­as­sa Ori­a­se­mal­la si­jait­se­vas­sa ky­lä­läis­ten ku­don­ta­tu­vas­sa, mut­ta suu­ri­töi­syy­ten­sä vuok­si ryi­jyt on pe­rin­tei­ses­ti teh­ty ko­to­na.

Yh­dis­tyk­ses­sä on noin 50 jä­sen­tä, jois­ta kym­me­nen saa­pui nyyt­tei­neen näyt­te­lyn ri­pus­tuk­seen. – Toin tän­ne ka­san ryi­jy­jä, jot­ka ovat kaik­ki van­ho­ja. Tä­män olen ku­to­nut kan­sa­no­pis­tos­sa vuon­na 1964, Ul­la Kan­gas­nie­mi näyt­tää.