Muis­te­len 1970-80-lu­vun vaih­teen punk-ai­ko­ja. Rou­da­sin muun mu­as­sa Rat­t­ler­sin ka­mo­ja Rai­si­on Pom­ma­ris­ta eri nuo­ri­so­ta­loil­le ja Tu­run Kon­sert­ti­ta­lol­le. Hai­pak­kaa me­noa, ei sii­nä mi­tään.

Mut­ta ei se pa­him­mil­laan­kaan ole rin­nas­tet­ta­vis­sa Vir­ta­sen Akun kans­sa te­ke­määm­me keik­kaan Elä­ke­lii­ton Var­si­nais-Suo­men pii­rin ka­ra­o­ke­mes­ta­ruus­kil­pai­lui­hin Sa­lon Tei­jon Leh­mi­ran­taan. Va­jaan yh­dek­sän tun­nin ai­ka­na tuli lop­pu­e­lä­mä kyl­läs­tet­tyä ka­ra­o­ke­lau­lan­nas­ta.

Ka­ra­o­ke­mes­ta­ruuk­sis­ta ki­sat­tiin jo tou­ko­kuus­sa, mut­ta ta­pah­tu­man su­lat­te­lu on kes­tä­nyt sen ver­ran kau­an, et­tä to­si­ta­ri­naa pys­tyn pur­ka­maan vas­ta nyt. Hain Akun Veh­maal­ta aa­mul­la kel­lo 8.30, jot­ta oli­sim­me hy­vis­sä ajoin en­nen kel­lo yh­tä­tois­ta ki­sa­pai­kal­la Leh­mi­ran­nas­sa.

Näin olim­me­kin, mut­ta to­del­li­suu­des­sa kil­pai­lu al­koi vas­ta puo­lel­ta päi­vin ja il­moit­tau­tu­mi­nen al­koi tun­tia en­nen. Meil­lä oli siis run­sas tun­ti ai­kaa is­tus­kel­la, ju­tel­la ja ter­veh­tiä tut­tu­ja. Pöy­tä­seu­ru­een ka­ra­o­ke­kon­ka­rit tun­tui­vat ole­van var­sin hy­vin pe­ril­lä niin mu­siik­ki­te­o­ri­as­ta kuin lau­lu­tek­nii­kas­ta­kin.

Maal­lik­ko­kaar­tiin liit­tyi ex-veh­maa­lai­nen, en­ti­nen me­tal­li­a­lan pie­ny­rit­tä­jä, ny­kyi­sin Hä­meen­lin­nas­sa asu­va Timo Saa­ri­nen, joka toi maan­lä­hei­syyt­tä tai­de­ta­pah­tu­man.

– Läh­de­tääs ylä­ker­taan, opas­ti Saa­ri­nen mei­tä his­sil­le.

His­sis­sä Saa­ri­nen pani po­ves­taan kier­tä­mään pie­nen vis­ki­pul­lon. Yri­tin tor­jua tar­jouk­sen ve­do­ten rou­da­rin vaa­ti­van vel­voit­ta­vaan teh­tä­vään. Suo­ma­lais­kan­sal­li­seen tyy­liin nämä pe­rus­te­lut hy­lät­tiin al­kuun­sa: kyl­lä nyt ai­na pie­net voi ot­taa, sil­lä tääl­lä is­tu­taan vie­lä mon­ta tun­tia.

Ta­pah­tu­man alus­sa käyt­ti pu­heen­vuo­ron jär­jes­tä­vän yh­dis­tyk­sen edus­ta­ja. En­nen kil­pai­lua esit­täy­tyi kol­mi­jä­se­ni­nen tuo­ma­ris­to pu­heen­joh­ta­ja­naan Rei­jo Aho­la, mu­sii­kin am­mat­ti­lai­nen ku­ten kak­si muu­ta­kin tuo­ma­ria, Tai­na Lai­ho ja An­ne Sand­berg.

Ka­ra­o­ke­tun­nel­mal­li­nen kisa käyn­nis­ti tyt­tö­jen eli 50–69-vuo­ti­ai­den sar­jal­la, jos­sa huo­mio kiin­nit­tyi my­nä­mä­ke­läi­sen Lei­la Mart­ti­lan tai­dok­kaa­seen ja hal­lit­tuun ää­nen­käyt­töön.

– Se on täs­sä po­ru­kas­sa ihan omaa luok­kaan­sa. Sen pi­täi­si ol­la jos­sain tai­de­lau­lu­sar­jas­sa, to­te­si Aku.

Mart­ti­lan esiin­ty­mi­nen oli myös tuo­ma­ris­ton mie­leen, sil­lä lop­pu­kil­pai­lus­sa hän nou­si tyt­tö­jen sar­jan voit­ta­jak­si. Mut­ta nyt oli­kin jo ai­kaa vie­räh­tä­nyt sii­nä mää­rin, et­tä tuo­ma­ri­pa­la­ve­rin jäl­keen oli vuo­ros­sa tun­nin ruo­kai­lu­tau­ko.

Muut me­ni­vät ra­vin­to­laan, Aku, Saa­ri­nen ja minä me­nim­me ves­saan. Kun vis­ki­le­ka tois­ta­mi­seen ojen­net­tiin mi­nul­le, ei sii­nä enää ol­lut kuin hel­met poh­jal­la.

Ja kil­pai­lu jat­kui. Vuo­ros­sa oli­vat yli 70-vuo­ti­aat nai­set. Kah­den­kym­me­nen lau­la­jan jäl­keen tuo­ma­ris­to piti taas pa­rin kym­me­nen mi­nuu­tin poh­dis­ke­lu­tau­on.

Kaik­ki­aan kil­pai­luun osal­lis­tui nel­jäs­sä sar­jas­sa 64 ka­ra­o­ke­tai­ta­jaa. Al­ku­kier­rok­sel­ta sel­vi­si jat­koon kun­kin sar­jan kuu­si pa­ras­ta. Tai­vas­sa­lo­lai­sen Han­nu Mäen, vii­me vuo­den Elä­ke­lii­ton ka­ra­o­ke­pii­rin­mes­ta­ri yli 70-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa, hoi­ta­man ää­nen­tois­to­sys­tee­min tar­jo­a­mat kap­pa­leet vä­li­soit­toi­neen sekä kil­pai­li­joi­den siir­ty­mi­set la­val­le ja siel­tä pois vei­vät ai­na­kin vii­si mi­nuut­tia.

Täs­tä on help­po las­kea, et­tä pel­kät lau­la­mi­set vei­vät noin 7,5 tun­tia. Sii­hen pääl­le tuo­ma­ris­to­pa­la­ve­rit, joi­ta pi­det­tiin jo­kai­sen nel­jän sar­jan al­ku­e­rän ja lop­pu­kil­pai­lun jäl­keen. Ei siis ih­me, et­tä kat­so­mos­sa alet­tiin kyp­syä, kun kel­lo lä­he­ni kah­dek­saa.

– Minä olen lah­dan­nut mon­ta son­nia, jot­ka lau­loi­vat pa­rem­min kuin tuo, kuis­ka­si Saa­ri­nen kor­vaa­ni kes­ken va­lo­voi­mai­sen esi­tyk­sen.

– Nämä kap­pa­leet ovat ai­van lii­an pit­kiä. Jos ei kol­mes­sa mi­nuu­tis­sa esiin­ty­jä pys­ty va­kuut­ta­maan tuo­ma­ris­toa lau­lu­tai­dos­taan, niin tuo­ma­ris­to on epä­pä­te­vä, to­te­si Aku.

Aku Vir­ta­nen sai kun­ni­an aloit­taa yli 7-kymp­pis­ten mies­ten sar­jan, joka oli sar­jois­ta suu­rin, lä­hes 30 osal­lis­tu­jaa. Va­ka­vas­ta au­to-on­net­to­muu­des­ta toi­pu­va Aku kö­pöt­te­li la­val­le kep­piin­sä no­jau­tu­en.

Akun en­sim­mäi­nen kap­pa­le oli Las­se Mår­ten­so­nin Myrs­ky­luo­don Mai­ja, jon­ka hän veti tun­teel­la ja hy­vin. Tu­lok­se­na lop­pu­kil­pai­lu­paik­ka vii­den muun lau­la­jan kans­sa. Mu­ka­na myös veh­maa­lai­sil­le ja my­nä­mä­ke­läi­sil­le tut­tu Kari Ka­ta­ja, joka ny­kyi­sin asuu Sa­los­sa.

Ka­ta­jan paa­tok­sel­li­nen tyy­li va­kuut­ti tuo­ma­ris­ton sii­nä mää­rin, et­tä tu­lok­se­na oli sar­ja­voit­to ja pää­sy­lip­pu lo­ka­kuus­sa pi­det­tä­vään val­ta­kun­nal­li­seen lop­pu­kil­pai­luun.

Lop­pu­kil­pai­lu­kap­pa­lee­na Aku esit­ti nuo­re­na me­neh­ty­neen Sau­li Leh­to­sen ai­ka­naan tun­ne­tuk­si te­ke­män tan­gon Mun ai­ka men­nä on. Kel­lo oli tuol­loin jo yli 20.

– Ei se hy­vin men­nyt. Mä oli lii­an vä­sy­nyt, tun­nus­ti Aku.

Pal­kin­si­joil­le Aki ei yl­tä­nyt, mut­ta kel­po saa­vu­tus on pis­te­si­joil­le si­joit­tu­mi­nen.

Kah­ta­kym­men­tä vail­le yh­dek­sän otim­me suun­nan koh­ti Veh­maa­ta ja uu­sia seik­kai­lu­ja. Veh­maal­la olim­me kym­me­nen jäl­keen il­lal­la. Ko­to­na Lo­ka­lah­del­la olin puo­li yh­den­tois­ta jäl­keen. Tai­dan lo­pet­taa nämä rou­da­rin hom­mat.

Leh­mi­ran­nan keik­ka ei var­si­nai­ses­ti to­dis­ta to­dek­si väit­tä­mää, et­tä ka­ra­o­ke on ja­pa­ni­lais­ten kam­mot­ta­vin kek­sin­tö sit­ten ka­mi­ka­ze­len­tä­jien, mut­ta se jät­ti vah­van epäi­lyk­sen mu­hi­maan.

Har­ri Suo­ma­lai­nen