Hakukoneesta voi tutkia, paljonko EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta on saatu omaan kuntaan.
Anneli Perkiö
Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,94 miljardilla eurolla. Lähes puolet kaikesta EU-rahoituksesta on maaseutu- ja maatalousrahoitusta.
Valtaosa rahoituksesta on viljelijätukia, joilla turvataan kotimainen ruoantuotanto. Lisäksi summa sisältää muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta sekä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita.
Tuensaajia oli viime vuonna yhteensä 52 146. Tuensaajista 83 prosenttia on maatiloja. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja elinvoimakeskuksissa.
Suomi on varsin omavarainen ruoan suhteen. Suomessa kulutetaan pääosin kotimaassa tuotettua ruokaa.
Maatalousyrittäjille maksetaan tukia tuotannon perusteella. Lisäksi maksetaan korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Maatilat saavat myös tukea investointeihin, joilla uudistetaan tuotantotiloja ja -laitteita.
– Maatalouden kannattavuustilanne on ollut pitkään vaikea. Nyt nähtävissä on maatalouden investointien vilkastumista ja myös uusia maatalousyrittäjiä on aloittanut enemmän kuin vuosikausiin. Nuoret viljelijät ovat tulevaisuuden tekijöitä ja maamme omavaraisuus on heidän käsissään, sanoo erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tuilla varmistetaan, että myös harvaan asutuilla seuduilla on asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. Asutut ja aktiiviset maaseutualueet tukevat Suomen kokonaisturvallisuutta.
Hakukoneesta voi tutkia, paljonko EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta on saatu omaan kuntaan: www.maaseutuverkosto.fi/kuntakoonti.