Saara Huovinen
Kirkonkylän päiväkodin pihapiirissä sijaitseva, koulun keittolana ja opettajien asuntolana aikoinaan palvellut rakennus remontoidaan päiväkodin käyttöön. Asiasta päätti kunnanhallitus maanantaina.
Rakennusta käytettiin alakoulun viimeisinä vuosina opetustilana ja kirjastona, mutta koulun muuton jälkeen se on palvellut lähinnä huutokaupassa myymättä jääneen irtaimiston varastona. Päiväkodin väki on nimennyt rakennuksen sittemmin Naakkalaksi.
– Ajatus on, että remontissa säästettäisiin paljon vanhaa, esimerkiksi ikkunat. Saamme tänne tilat eskarilaisille ja viisivuotiaille. Tänne tulee myös pieni keittiö vuorohoidon käyttöön, ja tarvittaessa yöhoito järjestetään täällä, varhaiskasvatuksen johtaja Hanne Ahtiainen kertoo.
Päiväkoti muutti Kirkonkylän koulun kahteen uudempaan rakennukseen viime syksynä, kun ne olivat jääneet tyhjilleen koululaisten siirryttyä uuteen yhtenäiskouluun.
Päiväkotikäyttöön muunnetut tilat osoittautuivat heti pieniksi, sillä varhaiskasvatuksen piiriin tulevien lasten määrä on ollut koko ajan kasvussa.
Ahtautta on helpotettu jatkamalla vanhan, Vinkkilässä sijaitsevan päiväkodin käyttöä, jossa tällä hetkellä toimii yksi vuorohoitoryhmä ja esikoulu. Osaratkaisuksi ajateltu, kodassa toimiva luontoryhmä ei toteutunut vähäisen kiinnostuksen vuoksi.
Naakkalan remontin jälkeen kaikki Vehmaan varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset mahtuvat samalle tontille.
– Se on meille tärkeää, koska se säästää henkilökuntaa. Kun kaikki ovat samassa paikassa, voimme helpommin käyttää henkilökuntaa ristiin ja yhdistellä tarvittaessa ryhmiä. Myös keittiö ja siivous helpottuvat, Ahtiainen sanoo.
Naakkalan remonttiin päädyttiin, sillä se vastaa paremmin tilojen tarpeeseen kuin selvityksen alla olleet muut vaihtoehdot.
Pörriäiseksi ristityn keltaisen rakennuksen kellaritiloissa tehtiin viime kesän aikana pintaremonttia, ja sitä käyttävät tällä hetkellä torkkulana ne lapset, jotka eivät enää nuku päiväunia. Laajempi remontti olisi tarkoittanut sisäänkäynnin ja eteistilojen uusimista, mutta edelleenkään kaikki lapset eivät olisi päiväkotiin mahtuneet.
Myös Leppäkertuksi nimetyn punaisen rakennuksen jakaminen väliseinillä pienempiin osiin olisi ratkaissut tilaongelman vain osittain.
Kunnanhallituksen kokouksessa tuli esille remontin vaihtoehtona myös uudisosan rakentaminen.
– Jotkut päättäjät väläyttivät, että pitäisikö myös se vaihtoehto selvittää. Keskustelussa päädyttiin kuitenkin siihen, että suunnittelu veisi liikaa aikaa. Tilat tarvitaan nopeammin. Päätökseen vaikutti myös se, että piha on ahdas. Vaikka tontti on kooltaan iso, hiekkakenttä ja nurmialueet ovat alavassa paikassa, johon taloa ei voi rakentaa. Peli- ja leikkikentät pienenisivät myös huomattavasti, eikä toisaalta vanhan purkamiseenkaan haluttu lähteä, tekninen johtaja Antti Heinonen selventää.
Remottia varten on varattu ensi vuoden investointiohjelmaan 340 000 euroa. Valtuusto käsittelee ensi vuoden talousarvion marraskuun lopussa.
Remontin aikataulusta Heinonen ei uskalla sanoa vielä tarkasti mitään.
– Kilpailutus ottaa oman aikansa, mutta jos tämä saataisiin alkuvuodesta kilpailutettua ja mikäli työvoimaa saadaan, pitäisi olla mahdollista, että remontti valmistuu ensi vuoden aikana. Mutta vielä ollaan aika huteralla arvauksella. Valmistumiseen asti on pärjättävä olemassa olevilla rakennuksilla, jotka ovat kahdessa paikassa, hän sanoo.
Vanhempainyhdistys on aikanaan purkanut lattian yhdesta Naakkalan huoneesta, mutta kunnostus on jäänyt kesken. Rakennukseen ei ole koskaan vedetty kunnan vesiä.
– Mitä olemme päällisin puolin käyneet rakennustarkastajan ja suunnittelijan kanssa katsomassa, kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että rakenteet näyttävät kuivilta ja terveiltä, Heinonen sanoo.
Katto aiotaan uusia kokonaan, ja kuisti purkaa pois.
– Alustavissa suunnitelmissa kuistin tilalle rakennetaan suurin piirtein samankokoinen uusi, mutta toivoisin, että siihen tulisi isompi. Eteistilat ovat meille tärkeitä solmukohtia. Ehkä piirustuksista voi vielä neuvotella, Hanne Ahtiainen toivoo.
Fakta
Naakkalaksi viime vuonna nimetty rakennus valmistui vuonna 1910 opettajien asuntolaksi ja koulun keittolaksi.
1930-luvulla tiloissa oli nimismiehen toimisto.
Sota-aikana rakennus palveli kansanhuoltoa.
Sodan jälkeen rakennus palautui opettajien asunnoksi.
Vuoteen 2000 saakka rakennuksessa sijaitsi kunnan sivukirjasto.
Viimeksi rakennus on palvellut erityisopetuksen tiloina ja koulun omana kirjastona.