Tälle alueelle luonnonsuojelupiirit esittävät uutta kansallispuistoa.
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan esitetään laajaa uutta kansallispuistoa. Kansallispuisto perustettaisiin Auran, Euran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän ja Ruskon kunnissa sekä Laitilan ja Turun kaupungeissa sijaitseville valtion omistamille, pääosin jo suojelluille alueille.
Kokonaan uutta suojelualuetta muodostuisi noin 2800 hehtaaria. Näin muodostettu kansallispuisto olisi pinta-alaltaan yli 11 000 hehtaaria. ja siten Etelä-Suomen manneralueen suurin kansallispuisto.
Aloitetta kansallispuiston perustamisesta ovat tekemässä Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen sekä Satakunnan piirit. Alustavana nimenä on käytetty Lounaismaan kansallispuistoa.
– Lounaismaan kansallispuiston perustaminen olisi hallitusohjelman päätavoitteiden ja ympäristöpoliittisten linjausten puitteissa mahdollinen, merkittävä luonnonsuojelun edistämis- ja tehostamisratkaisu, piirit toteavat tiedotteessaan.
Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki Lounaismaan kansallispuistosta. Kansallispuistoon ehdotettavat alueet kuuluvat valtaosin valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin, suojelualueina maakuntakaavaan ja myös Natura 2000 -verkostoon.
Suurimpina niistä ovat Kurjenrahkan kansallispuisto noin 3091 hehtaaria ja Vaskijärven luonnonpuisto noin 2239 hehtaaria.
Muu alue on valtion luonnonsuojelualueiksi perustamaa ja ostamaa aluetta ja osa muuta valtion maan haltijan, Metsähallituksen, suojeluun luokittelemaa. Pieni osa on suojelupäätösten ja -luokittelun ulkopuolista valtion maata.
Kansallispuiston perustamisella on tavoitteena suojella Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajan molemmin puolin säilyneen salomaan luontoa, monimuotoisuutta ja eliölajistoa.
– On tarkoituksenmukaista koota lähekkäin sijaitsevat, opastetun retkeilyreitistön, polkujen ja teiden yhdistämät luonnonsuojelualueet yhdeksi kansallispuistoksi. Lounaismaan kansallispuiston perustaminen ei vaatisi merkittäviä investointeja uudisrakennuksiin, jos kehitetään nykyisiä rakennuksia Kurjentupaa ja Yläneen Luontokabinettia myös koko Lounaismaan kansallispuiston kannalta, piirit toteavat tiedotteessaan.
Ne muistuttavat, että kansallispuiston koolla on muihin luonnonsuojelualueisiin verrattuna merkittävää lisäarvoa luonnon suojelun, hoidon ja käytön kannalta.
– Tämä koskee myös investointi-, henkilöstö- ja muita kustannuksia, vaikutuksia paikallis-, alue- ja kansantalouteen sekä mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta. Koon tuoma lisäarvo on järkevää realisoida, kun suuret lähekkäiset suojelualueet mahdollistavat yhden lähekkäisten alueiden kansallispuistokokonaisuuden. Näin on Suomessa menetelty muitakin kansallispuistoja perustettaessa.
Kansallispuiston perustamisen nähdään parantavan samalla yleisen virkistys- ja retkeilykäytön sekä luonnonharrastuksen ja -tutkimuksen edellytyksiä.
– Suuren kansallispuistoalueen valumavedet lähtevät puhtaina Saaristomereen ja Selkämereen laskeviin jokiin. Kansallispuisto voi vaikuttaa myös lähialueiden tavanomaisen maankäytön menettelytapojen ympäristömyönteiseen kehittymiseen ja matkailuyrityksiin.
Aloite tulee esille luonnonsuojelupiirien ja -yhdistysten verkkosivulle, ja sen viimeistelyä jatketaan. Aloitteeseen voi liittyä siihen saakka, kunnes se toimitetaan ympäristöministeriölle. Kansallispuiston lopullinen nimi päätetään heinäkuussa järjestettävän mielipidekyselyn jälkeen.