Ukkoskaudella salamoi keskimääräistä vähemmän, kertoo Ilmatieteen laitos. Eniten salamoi Pohjois-Pohjanmaalla.
Suomessa havaittiin touko–syyskuussa noin 73 000 maasalamaa. Määrä on hieman yli puolet keskimääräisestä: keskimäärin kesäkaudella havaitaan noin 130 000 maasalamaa.
Eniten salamoita esiintyi 28. ja 29. kesäkuuta, jolloin havaittiin 11 000 ja 9000 maasalamaa. Kesäkuu oli kaiken kaikkiaan salamarunsain kuukausi lähes 44 000 salamallaan.
– Kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun salamoi lähes päivittäin jossakin päin Suomea, mutta ukkoset tuottivat pääosin vähänlaisesti salamoita, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Meri Virman.
Alueellisesti eniten salamoi Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta myös muualla koettiin yksittäisiä rajuja ukkosia. Suomen lähialueilla Baltiassa ja etenkin Latviassa salamoi kesällä erittäin paljon.
Salamoiden ennalta-arvaamattomuudesta saatiin esimerkki viime viikonloppuna, kun yksi ainoa salama aiheutti Helsingin Herttoniemessä ongelmia esimerkiksi metroliikenteeseen.
– Kyseessä oli niin sanottu lentokoneen liipaisema salama, jossa sähköistyneen kuuropilven läheisyydessä lentänyt lentokone edesauttoi salaman esiintymistä. Vastaavia tapauksia esiintyy silloin tällöin syksyllä ja talvella, selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä.
Ukkoskausi alkaa Suomessa toukokuussa ja päättyy yleensä syyskuussa. Ukkosta voi esiintyä myös talviaikaan, mutta se on melko harvinaista.
Viime vuonna ukkonen rytisi tavanomaista enemmän, ja varsinkin elokuussa salamoi ennätyksellisen paljon. Suomen koko kesän salamaennätykset ovat jo usean vuoden takaa: eniten maasalamoita vuorokaudessa, 40 000, on havaittu kesäkuussa 1988, ja maasalamoiden vuosiennätys 400 000 salamaa on kesältä 1972.