Kuntien velkamäärä on kasvamassa lykättyjen investointien vuoksi. Uudesssakaupungissa Wintteri on kallis, mutta osittain välttämätön investointi.
Jenni Kylänpää
Jenni Kylänpää
Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti kolmen äänestyksen jälkeen aloittaa talouden sopeuttamisohjelman laadinnan sekä yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa toimintojen mahdollisen uudelleenjärjestelyn suunnittelun aloittamiseksi. Talouden sopeuttamisohjelmaa ja yhteistoimintaneuvotteluja perustellaan kuntatalouden epävarmuustekijöillä ja Uudenkaupungin kaupungin tulevilla alijäämäennusteilla.
Kaupunginjohtaja Atso Vainion hallitukselle tekemässä alkuperäisessä esityksessä sanottiin, että kunnan tuloverotuksen korotustarve olisi 0,99 prosenttiyksikköä. Kaupunginhallitus kuitenkin päätti, että sopeuttamisohjelman ja yhteistoimintaneuvottelujen pohjana on koko talouden suunnitelmakausi vuosille 2024–2026, jossa kunnan tuloverotuksen korotustarve on enintään 0,49 prosenttiyksikköä.
Sopeuttamistoimia etsitään yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstön kanssa niin tilojen käytöstä, kiinteistöistä kuin henkilöstömenoistakin.
– Kaupunginhallituksen päätös asettaa kaupungille aika kovan tavoitteen, kun alijäämää pitää kuroa umpeen ilman veronkorotuksia. Alkuperäisessä esityksessä oli varauduttu viimeisenä keinona henkilöstöleikkauksiin, mutta nyt asiaa pitää katsoa ihan toisesta näkökulmasta, sanoi Uudenkaupungin henkilöstöjohtaja Maaru Seikola.
– Alkuperäisessä kehyksessä oli 1,5 miljoonan euron säästötavoite, jota hallituksen päätös nyt lisäsi 1,5 miljoonalla eurolla, eli yhteensä kolmen miljoonan euron säästöt pitäisi jostain löytää, talousjohtaja Anne Takala sanoi.
Hallituksen kokouksessa Janne Sjölund (sd.) esitti, että pohjaesitykseen tehtäisiin lisäys, että yhteistoimintalain mukaisia yt-neuvotteluita aloitettaisiin vain yhteistoimintalain pykälän 4 osalta, koska lain mukaisia tuotannollisia ja taloudellisia perusteita ei pykälän 7 osalta tässä vaiheessa ole. Merja Koski (sd.) kannatti Sjölundin esitystä.
Seppo Nikula (kok.) taas esitti, että yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan lain 7 pykälän 2 momentin mukaisin lähtökohdin, mikä edellyttää asian palauttamista valmisteluun siten, että kaupunginhallitukselle ja edelleen henkilöstöryhmien edustajille esitetään kirjallisen neuvotteluesityksen lisäksi 7 pykälän 2 momentin edellyttämät tiedot ja tavoitteet kirjallisina. Johanna Jääskeläinen (ps.) kannatti Nikulan esitystä.
Kaupunginhallitus päätti äänin 6–4 jatkaa asian käsittelyä.
Laura Kontu (kok.) esitti, että käynnistettävän sopeuttamisohjelman ja yhteistoimintaneuvottelujen pohjana on koko talouden suunnitelmakausi vuosille 2024–2026, ja kunnan tuloverotuksen korotustarve on enintään 0,49 prosenttiyksikköä. Kontu esitti myös, että sopeuttamistoimia etsitään yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstön kanssa niin tilojen käytöstä, kiinteistöistä kuin henkilöstömenoistakin.
Äänestyksessä, jossa Sjölundin ja Konnun esitykset olivat vastakkain, Konnun esitys voitti äänin 5–4, 1 tyhjä. Konnun esitys voitti myös kaupunginjohtajan pohjaesityksen seuraavassa äänestyksessä täysin samoin lukemin. Seppo Nikula äänesti tyhjää. Sdp ja vasemmistoliitto olivat Sjölundin ja kaupunginjohtajan esityksen kannalla, Kontu itse, perussuomalaisten Jari Valkonen ja Johanna Jääskeläinen, keskustan Veli-Matti Virtanen ja kokoomuksen Raimo Löfstedt äänestivät Konnun esityksen puolesta.
Janne Sjölund, Merja Koski, Kari Koski (sd.), Li Grönlund (vas.) ja Seppo Nikula jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.
Uudessakaupungissa taloutta on hoidettu hyvin, ja taseeseen on kertynyt ylijäämää viime vuoden tilinpäätöksessä 17,8 miljoonaa euroa. Kuntatalouden yleinen tilanne on kuitenkin vaikeutumassa.Uudessakaupungissa talouteen vaikuttavat muun muassa 1,3 miljoonalla eurolla pienentyneet valtionosuudet. Myös henkilöstömenot ovat vuoden takaisia arvioita suuremmat. Kuntatalouden ongelmia ei kuitenkaan ole pelkästään Uudessakaupungissa.
– Paine kuntakentällä on kova. Hyvinvointialueet eivät tilannetta ratkaise. Kuntien velkamäärä on kasvamassa valtakunnallisesti lykättyjen investointien vuoksi, Anne Takala sanoi.
Uudessakaupungissa rakennetaan parhaillaan monitoimijatalo Wintteriä, joka on kallis, mutta osittain myös välttämätön hanke.
– Nyt voidaan jo sanoa, että onneksi ei lähdetty korjaamaan vanhaa koulua. Uimahallista ja palloiluhallista oli kaupungissa selkeä tahtotila, vaikka ne eivät ole välttämättömiä, Atso Vainio sanoi.
Uudessakaupungissa talouden sopeuttamisohjelmaa ja yhteistoimintaneuvotteluja lähdetään toteuttamaan viipymättä, mutta hyvin tarkasti. Sopeuttamisohjelmassa tarkastellaan kaupungin toimintoja ja rakennetta. Myös tilankäyttöä pyritään tehostamaan ja toimitiloista myös tarvittaessa pyritään luopumaan.
– Esimerkkinä voidaan sanoa vaikka se, että TE-palveluiden henkilöstö ja ehkä muutakin kaupungin henkilöstöä voitaisiin sijoittaa Mörnestä vapautuviin tiloihin, sen sijaan että vuokrataan jokin kiinteistö, mutta ennen sitä pitää selvittää Mörnen mahdolliset sisäilmaongelmat. Paljon selvitettäviä asioita siis riittää, Maaru Seikola sanoi.
Anne Takala mainitsi, että kaupungin on todennäköisesti investoimisen osalta pakko vetää henkeä, ja toteuttaa vain ne kaikista välttämättömimmät investoinnit.
Henkilöstön vähennyksen osalta alkuperäinen tarkoitus oli kohdistaa yhteistoimintaneuvottelut enintään yhdeksään henkilöön. Kaupunnginhallituksen maanantain päätöksen jälkeen lukumäärä saattaa kasvaa. Kaupungin alaisuudessa työskentelee noin 500 ihmistä.
– Noin 300 henkilöä 500:sta on töissä opetus- ja varhaiskasvatuksessa, ja siellä tehtävät ovat lakisääteisiä, Maaru Seikola sanoo.