Spermapankki perustettiin Turun yliopistolle tutkimustarkoitukseen vuonna 1974 ja se täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Turun yliopistolliseen keskussairaalaan se siirtyi vuonna 2007.
Vuonna 2023 tehtiin148 inseminaatiota luovutetuilla soluilla ja vuonna 2022 vastaava luku oli 135. Koeputkihoitoja tehtiin 37 vuonna 2023 ja 26 vuonna 2022.
Useimmat hedelmöityshoidot luovutetuilla soluilla tehdään naispareille ja itsellisille naisille. Naisparien ja itsellisten naisten hedelmöityshoitojen määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut runsaasti siitä lähtien, kun ne alkoivat vuonna 2020.
Tilanne Tyksin Spermapankissa on parempi kuin viime keväänä, mutta uusia luovuttajia silti kaivataan.
– Ennen kesää meillä oli jossain kohdassa melkein 40 henkilöä jonossa hedelmöityshoitoihin luovutetuilla soluilla, spermapankin vastuulääkäri Rauni Klami sanoo. Sen jälkeen spermapankki oli esillä mediassa ja sosiaalisessa mediassa ja saatiin hyviä luovuttajaehdokkaita. Nyt kesän jälkeen tilanne on se, ettei ole enää yhtäkään miestä tulossa luovuttajahaastatteluun.
Luovutusprosessi luovutetuilla soluilla kestää tyypillisesti noin kolme kuukautta.
– Yhden luovuttajan spermaa voi käyttää viidelle perheelle ja luovutussopimuksen kesto on 15 vuotta. Perheisiin toivotaan usein sisarusta, jolloin saman luovuttajan siittiöitä voidaan käyttää uuteenkin hoitoon, biologi Harri Mankonen Tyksin Fertiliteettilaboratoriosta sanoo.
Sopiva luovuttaja on 18–45-vuotias, terve mies, jonka siittiöt elävät hyvin vielä pakastuksen ja sulatuksen jälkeen. Lääkärin haastattelussa käydään läpi luovuttajan terveyttä, elintapoja ja mahdollisia suvun perinnöllisiä sairauksia. Lääkäri arvioi, sopiiko ehdokas luovuttajaksi.
Lapsella, joka saa alkunsa hedelmöityshoidolla, on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus halutessaan saada selville biologisen isänsä henkilöllisyys. Valvira eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ylläpitää rekisteriä sukusolujen luovuttajista.