Luon­non­va­ra­kes­kus (Luke) aloit­taa laa­jan tut­ki­muk­sen pe­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta pie­niin hir­vie­läi­miin ja riis­ta­ruo­kin­nan ym­pä­ris­tö­ter­veys­ris­keis­tä.

Tut­ki­mus to­teu­te­taan Lou­nais-Suo­mes­sa, jos­sa pien­ten hir­vie­läin­ten, eri­tyi­ses­ti val­ko­hän­tä­peu­ro­jen, kan­nat ovat kas­va­neet 2000-lu­vul­la voi­mak­kaas­ti. Alu­eel­la on myös ak­tii­vis­ta riis­ta­ruo­kin­taa.

Pien­ten hir­vie­läin­ten mää­rän kas­va­es­sa pe­to­e­läi­met ovat al­ka­neet hyö­dyn­tää kas­va­nut­ta saa­lis­re­surs­sia. La­jien vä­li­sis­tä peto-saa­lis­suh­teis­ta ei ole ko­ti­mais­ta tut­ki­mus­tie­toa. Riis­ta­ruo­kin­nan eko­lo­gi­sia ja ym­pä­ris­tö­ter­vey­del­li­siä vai­ku­tuk­si­a­kaan ei ole Suo­mes­sa tut­kit­tu pe­rus­teel­li­ses­ti, vaik­ka ruo­kin­ta on pai­koin mit­ta­vaa.

– Nyt al­ka­vil­la hank­keil­la py­ri­tään vas­taa­maan tä­hän tie­to­tar­pee­seen, to­te­a­vat hank­kei­den tut­ki­jat Il­po Ko­jo­la ja Mar­kus Me­lin Lu­kes­ta.

Suo­mes­sa ruo­ki­taan eten­kin kau­ri­se­läi­miä ja vil­li­si­ko­ja. Ruo­kin­noil­la käy myös pien­pe­to­ja ruo­kin­nan ja li­sään­ty­neen jyr­si­jä­mää­rän hou­kut­te­le­mi­na.

Ruo­kin­ta­pai­koil­la eläin­ti­hey­det kas­va­vat ja eläin­ten vä­li­set kon­tak­tit li­sään­ty­vät, mikä li­sää tau­tien ja lois­ten ker­ty­mis­tä ruo­kin­ta­pai­koil­le ja le­vi­ä­mis­tä mui­hin eläi­miin. Tätä pi­de­tään ruo­kin­to­jen yh­te­nä va­ka­vim­mis­ta hai­tois­ta.

– Hank­kees­sam­me kar­toi­te­taan riis­ta­ka­me­ra­seu­ran­nal­la, mit­kä eläin­la­jit ruo­kin­ta­pai­koil­la vie­rai­le­vat ja kuin­ka run­sai­na mää­ri­nä. Näyt­tee­no­tol­la sel­vi­te­tään eläin­ten mu­ka­na ruo­kin­ta­pai­koil­le kul­keu­tu­vat tau­dit ja loi­set sekä ar­vi­oi­daan ris­kit näi­den le­vi­ä­mi­ses­tä vil­li- tai tuo­tan­to­e­läi­miin tai ih­mi­siin, Me­lin sel­ven­tää.

Riis­ta­ruo­kin­nan ym­pä­ris­tö­ter­veys­ris­kei­hin kes­kit­ty­vää Ris­ki­ruo­kin­ta-hank­keen to­teut­ta­vat yh­des­sä Luon­non­va­ra­kes­kus ja Ruo­ka­vi­ras­to.

Toi­ses­sa al­ka­vas­sa hank­kees­sa sel­vi­te­tään pien­ten hir­vie­läin­ten liik­ku­mis­ta ja käyt­täy­ty­mis­tä suh­tees­sa nii­tä saa­lis­ta­vien pe­to­jen esiin­ty­mi­seen sekä pe­to­jen vai­ku­tus­ta pien­ten hir­vie­läin­ten kan­toi­hin.

Ti­hei­den peu­ra- ja kau­ris­kan­to­jen alu­eel­la lou­nai­ses­sa Suo­mes­sa run­sas­lu­kui­sim­mat pie­niä hir­vie­läi­miä saa­lis­ta­vat suur­pe­dot ovat il­ves ja susi. Ra­vin­to­tut­ki­muk­sen ta­voit­tee­na on sel­vit­tää pien­ten hir­vie­läin­ten mer­ki­tys il­vek­sen ja su­den ra­vin­to­na. Suo­sii­ko il­ves esi­mer­kik­si enem­män met­sä­kau­ris­ta ja susi enem­män suu­ri­ko­koi­sem­paa val­ko­hän­tä­peu­raa?

Tut­ki­mus­ta var­ten pan­noi­te­taan val­ko­hän­tä­peu­ro­ja ja met­sä­kau­rii­ta hel­mi­kuun puo­len­vä­lin ja maa­lis­kuun lo­pun vä­lil­lä yh­teis­työs­sä met­säs­tys­seu­ro­jen kans­sa. Pan­noi­tuk­sia teh­dään alu­eil­la, joil­la on su­si­re­vii­re­jä ja alu­eil­la, joil­la esiin­tyy vain il­ves­tä. Näin py­ri­tään erot­ta­maan, mikä on kum­man­kin la­jin vai­ku­tus pien­ten hir­vie­läin­ten kan­toi­hin. Il­ves­ten pan­noi­tuk­set al­ka­vat myö­hem­min. Hank­kees­sa ei pan­noi­te­ta su­sia.