Puutiaishavaintoja on tehty viime vuosina runsaasti. Nyt käynnistyy kansalaiskeräys.
Hanna Oksanen
Viime vuonna suomalaiset ilmoittivat Punkkilive-palveluun lähes 140 000 havaintoa eri puolilta maata.
Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin ylläpitämälle Punkkilive-puutiaishavaintosivustolle ilmoitettiin vuoden 2025 aikana lähes 140 000 puutiaishavaintoa eri puolilta Suomea. Määrä on toiseksi korkein sivuston käynnistyttyä vuonna 2021.
Sivuston suuri aktiivisuus ja käyttöaste ilahduttavat tutkijoita, vaikka asia on samalla kahtiajakoinen.
– Olemme erittäin iloisia suuresta ilmoitusmäärästä ja sivuston aktiivisesta käytöstä, vaikka havainnot heijastavatkin puutiaisten yleistymistä luonnossa. Puutiaisista on tullut yksi ilmastonmuutoksen konkreettisista ilmentymistä. Punkkiliven avulla käyttäjät voivat tunnistaa riskialueita ja liikkua luonnossa tietoisemmin, jolloin puutiaiskontakteja voidaan välttää, sanoo puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen.
Sivustolle ilmoitettujen havaintojen avulla voidaan seurata, missä ja milloin ihmiset ja lemmikit kohtaavat puutiaisia, mutta niiden perusteella ei voida selvittää puutiaislajeja tai puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia. Näiden selvittäminen edellyttää laboratoriotutkimuksia ja laajamittaista puutiaisnäytteiden keräystä.
Tutkiakseen Suomessa tapahtuneita muutoksia tarkemmin, Turun yliopiston puutiaisprojekti järjestää vuonna 2026 uuden kansalaiskeräyksen, jonka aikana tutkijat pyytävät kansalaisia lähettämään kohtaamiaan puutiaisia Turun yliopistolle tutkittavaksi. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.
Edellinen kansalaisten puutiaislähetyksiin pohjautuva keräys toteutettiin 2015. Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia puutiaisten sekä niiden kantamien taudinaiheuttajien määrissä ja esiintymisessä.
Käynnistyvässä kansalaiskeräyksessä suomalaisten keräämät puutiaisnäytteet kootaan Turun yliopiston Punkkipankkiin. Kansalaiset voivat osallistua tutkimukseen puutiaiskauden alettua ottamalla kohtaamansa punkit talteen ja lähettämälle ne tutkijoille.
Puutiaistutkimusryhmä kannustaa kansalaisia osallistumaan puutiaiskeräykseen aktiivisesti koko esiintymiskauden ajan. Näytteitä toivotaan kaikkialta Suomesta, missä puutiaisia kohdataan, ja mukaan kelpaavat sekä ihmisestä että lemmikeistä löydetyt punkit.
Tarkemmat osallistumisohjeet löytyvät kansalaiskeräyshankkeen nettisivuilla osoitteessa www.punkkipankki.fi.
Kansalaiskeräyksen tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva Suomen puutiais- ja taudinaiheuttajalajistossa tapahtuneista muutoksista, tutkia syitä muutoksille sekä arvioida, mitä mahdollisia uusia taudinaiheuttajia puutiaisemme kantavat.
– Borrelioosi- ja puutiaisaivotulehdustapaukset jatkavat tasaista kasvua Suomessa. Lisäksi vuonna 2024 todettiin ensimmäinen neoehrlichioositapaus ihmisellä. Kyseessä on puutiaisten välittämä bakteeri, joka on noussut laajempaan tietoisuuteen vasta viime vuosikymmenen aikana. Neoehrlichioosin diagnostiikka otettiin käyttöön osittain sen seurauksena, että tutkimusryhmän vuoden 2015 puutiaiskeräyksen runsaasta aineistosta havaittiin bakteeria, kertoo dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmästä.
Puutiaisista ei voi päällepäin nähdä, kantavatko ne taudinaiheuttajia. Taudinaiheuttajien tutkiminen edellyttää laboratorioanalyysejä, ja kattavaan kartoitukseen tarvitaan suuri määrä puutiaisnäytteitä eri puolilta maata.