Sari Hon­ka­sa­lo

My­nä­mä­keen pe­rus­tet­tiin lo­ka­kuun lo­pul­la snoo­kerk­lu­bi ja jou­lu­kuun alus­sa vie­tet­tiin jo sa­lin ava­jai­sia. Ri­pe­äs­ti kas­voi myös yh­dis­tyk­sen jä­sen­mää­rä, sil­lä kun yh­dek­sän har­ras­ta­jaa al­le­kir­joit­ti pe­rus­ta­mi­sa­si­a­kir­jan, oli ava­jai­siin men­nes­sä jä­se­niä jo lä­hes kak­si­kym­men­tä.

– Kiin­nos­tus on yl­lät­tä­nyt mei­dät po­si­tii­vi­ses­ti. Moni on soi­tel­lut, lä­het­tä­nyt vies­te­jä ja kä­vel­lyt si­sään­kin ky­sy­mään, mi­ten täl­lais­ta hie­noa la­jia pää­see pe­laa­maan. Täl­lä het­kel­lä mei­dän hal­li­tus on­kin jää­dyt­tä­nyt jä­sen­mää­rän tä­hän, kos­ka mei­dän on pak­ko hank­kia jon­kin ai­kaa ko­ke­mus­ta, et­tä mi­ten sali pal­ve­lee ny­kyi­siä jä­se­niä niin, et­tä kai­kil­le riit­tää pe­li­ai­kaa, ker­too My­nä­mä­en Snoo­kerk­lu­bi ry:n pu­heen­joh­ta­ja Mar­ko Han­nu­la.

Klu­bin pe­rus­ta­mi­seen joh­ti se to­si­a­sia, et­tä lä­him­mät pe­li­pai­kat My­nä­mä­el­tä kat­so­en ovat pa­rin­kym­me­nen ki­lo­met­rin pääs­sä Veh­maal­la, Rai­si­os­sa tai Tu­rus­sa.

– Haa­vei­lin, et­tä tääl­lä oli­si paik­ka, jos­sa pe­la­ta. Vuo­sien var­rel­la olen op­pi­nut tun­te­maan pal­jon snoo­ker­har­ras­ta­jia, ja esi­tin­kin sit­ten noin kym­me­nel­le har­ras­ta­jal­le ky­sy­myk­sen, oli­si­ko kiin­nos­tus­ta liit­tyä mal­til­lis­ta kuu­kau­si­mak­sua vas­taan, jos My­nä­mä­el­le tu­li­si sali? Kaik­ki in­nos­tui­vat, Han­nu­la ker­too.

Hän kävi läpi va­paa­na ole­via ti­lo­ja, mut­ta moni oli käyt­tö­tar­koi­tuk­seen so­pi­ma­ton esi­mer­kik­si ra­ken­tei­den pi­la­rei­den ta­kia, sil­lä snoo­ker­pöy­tä vaa­tii ym­pä­ril­leen 8 x 5 met­rin avoi­men ti­lan.

– Sit­ten ker­ran Nes­teel­lä kah­vil­la ol­les­sa ys­tä­vä vink­ka­si Y-kul­man ala­ker­ras­sa tyh­jä­nä ole­vas­ta Mart­ti­lan van­has­ta pyö­rä­va­ras­tos­ta, ja kun tän­ne si­sään kä­ve­lin, tie­sin et­tä se on täs­sä.

Alun pe­rin ti­laan piti hank­kia vain yk­si pöy­tä, mut­ta po­si­tii­vi­ses­ti asi­aan suh­tau­tu­nei­ta spon­so­riy­ri­tyk­siä löy­tyi­kin sen ver­ran, et­tä heti al­kuun pys­tyt­tiin hank­ki­maan toi­nen­kin pöy­tä. Toi­nen on yh­tä vai­kea kuin kil­pa­ta­sol­la ja toi­nen klu­bi­ta­son pöy­tä, jos­sa pus­sit ovat niin sa­no­tus­ti ot­ta­vai­sem­mat.

– Yri­tys­ten an­si­os­ta saa­tiin ra­ken­net­tua ve­la­ton sali, Han­nu­la kiit­tää.

Ti­las­sa riit­ti ai­no­as­taan pin­ta­re­mont­ti, joka teh­tiin pää­a­si­as­sa tal­koil­la.

– Pu­ret­tiin van­ha luis­tin­ten te­ro­tus­kaap­pi ja sei­nis­tä pai­kat­tiin sa­to­ja rei­kiä en­nen kuin ne maa­lat­tiin. Myös va­lais­tus uu­sit­tiin. Kos­ka pe­lit kes­tä­vät tun­te­ja, ei voi pe­la­ta ko­val­la be­to­ni­lat­ti­al­la, jo­ten tän­ne asen­net­tiin teks­tii­li­lat­tia.

– Va­lais­tus on tar­koi­tet­tu ni­me­no­maan snoo­ke­ril­le, ja näi­tä eri­kois­lamp­pu­ja pys­tyy oh­jaa­maan yk­si­tel­len kän­ny­käl­lä, li­sää Mika Ok­sa­nen.

Klu­bi­lai­sil­ta ja muil­ta klu­beil­ta käy­neil­tä vie­rail­ta on­kin jo kuul­tu pa­laut­tee­na, et­tä My­nä­mä­es­sä on nyt yk­si hie­noim­mis­ta sa­leis­ta, el­lei hie­noin.

Sa­lil­la pää­se­vät pe­laa­maan yh­dis­tyk­sen jä­se­net sekä hei­dän kans­saan hei­dän vie­raan­sa. Sali on tä­hän men­nes­sä ol­lut päi­vit­täin käy­tös­sä.

Klu­bis­sa on laa­ja ikäs­kaa­la 10-vuo­ti­aas­ta seit­se­män­kymp­pi­siin, ja jä­se­niä on My­nä­mä­es­tä sekä lä­hi­kun­nis­ta. Mu­ka­na on la­jis­sa ak­tii­vi­ses­ti kil­pai­le­via sekä la­jin pa­riin vas­ta tien­sä löy­tä­nei­tä.

Vesa Rai­vo oli vii­mek­si pe­lan­nut snoo­ke­ria jos­kus 1980-lu­vul­la.

– Huo­ma­sin Mi­kan Fa­ce­book-päi­vi­tyk­sen yh­dis­tyk­ses­tä, ja pis­tin heti vies­tiä, et­tä mi­ten pää­see jä­se­nek­si, ker­too Rai­vo, joka nyt on­kin sit­ten käy­nyt sa­lil­la lä­hes päi­vit­täin.

Nik­las Hel­lst­röm puo­les­taan on pe­lan­nut pal­jon bil­jar­dia ja ky­se­li en­sin, pää­see­kö vie­raa­na sa­lil­le. Jä­se­nyyt­tä hän suun­nit­te­li har­kit­se­van­sa pari kuu­kaut­ta.

– Pe­lat­tiin pari pak­kaa Mar­kon kans­sa, ja seu­raa­va­na päi­vä­nä pis­tin ha­ke­muk­sen si­sään, hän nau­rah­taa.

Han­nu­la ker­too, et­tä ava­jais­päi­vä­nä jou­lu­kuun alus­sa paik­kaan tu­tus­tu­neis­ta spon­so­riy­rit­tä­jis­tä­kin yk­si in­nos­tui niin, et­tä lä­het­ti heti ha­ke­muk­sen. Yk­si jä­sen puo­les­taan ei ole kos­kaan pe­lan­nut snoo­ke­ria, mut­ta seu­ran­nut sitä te­le­vi­si­os­ta, ja ha­lu­si nyt pe­laa­maan it­se­kin.

Klu­bi­lai­set käy­vät pe­laa­mas­sa ja har­joit­te­le­mas­sa omaan tah­tiin­sa, jon­ka li­säk­si on yh­tei­nen klubi-il­ta joka toi­nen tors­tai.

– Sil­loin on ai­na jo­ta­kin snoo­ke­riin liit­ty­vää asi­aa ja so­ke­ri­na poh­jal­la pe­la­taan klubi-il­ta­ki­sat, Han­nu­la ker­too.

Mika Ok­sa­nen muis­tut­taa klu­bin ole­van voit­toa ta­voit­te­le­ma­ton ur­hei­lu­seu­ra, joka tu­lee jär­jes­tä­mään myös ju­ni­o­ri­toi­min­taa.

Vuon­na 2026 on jo pää­tet­ty jär­jes­tää kak­si ju­ni­o­ri­ker­hoa. Kuu­te­na ar­ki-il­ta­na pi­det­tä­vis­tä ker­hois­ta en­sim­mäi­nen on ke­vääl­lä 10–13 -vuo­ti­ail­le ja syk­syl­lä toi­nen 14–16 -vuo­ti­ail­le. Spon­so­riy­ri­tys­ten an­si­os­ta ker­hot ovat lap­sil­le mak­sut­to­mia.

– Suun­nit­teil­la on klu­bin ul­ko­puo­li­sil­le ai­kui­sil­le­kin pe­rus­kurs­si lop­pu­ke­vääs­tä, ja Lau­rin mark­ki­noi­den yh­tey­des­sä elo­kuus­sa sa­lil­la on avoi­met ovet, Han­nu­la ker­too.