Uu­den tut­ki­muk­sen mu­kaan kas­va­va me­ri­kot­ka­kan­ta vai­kut­taa sekä me­ri­met­son pe­si­mäyh­dys­kun­tien si­jain­tiin et­tä nii­den poi­kas­tuot­toon. Me­ri­kot­kal­la on yhä mer­kit­tä­väm­pi roo­li me­ri­met­so­kan­nan ra­joit­ta­ja­na. Suo­men me­ri­met­so­kan­ta ei ole enää kas­va­nut vuo­den 2015 jäl­keen.

Me­ri­kot­kan run­sas­tu­mi­nen niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la Itä­me­ren pii­ris­sä on yk­si luon­non­suo­je­lun mer­kit­tä­vis­tä me­nes­tys­ta­ri­nois­ta. Me­ri­kot­kan li­säk­si myös me­ri­met­so­kan­ta run­sas­tui Suo­mes­sa voi­mak­kaas­ti vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­ta al­ka­en.

Vii­me vuo­si­na me­ri­kot­kan ja me­ri­met­son vuo­ro­vai­ku­tus on yleis­ty­nyt, ja me­ri­met­so­yh­dys­kun­tien lä­hei­syy­des­sä teh­dyt me­ri­kot­ka­ha­vain­not ovat run­sas­tu­neet eri puo­lil­la Itä­mer­ta eri­tyi­ses­ti 2010-lu­vul­ta al­ka­en.

Tuo­re tut­ki­mus ko­ko­aa yh­teen, mi­ten ra­vin­to­ket­jun huip­pu­pe­to me­ri­kot­ka vai­kut­taa ka­laa syö­vien me­ri­met­so­jen pe­sin­tään.

Vai­ku­tuk­set ovat mo­ni­nai­set: me­ri­kot­ka voi syö­dä sekä me­ri­met­so­jen mu­nia et­tä poi­ka­sia ja myös va­ras­taa me­ri­met­so­jen pyy­dys­tä­miä ka­lo­ja. Li­säk­si me­ri­kot­ka pe­lot­taa ai­kui­sia me­ri­met­so­ja pe­sil­tään, jol­loin me­ri­met­son mu­nat ja poi­ka­set jää­vät alt­tiik­si saa­lis­ta­vil­le lo­keil­le ja va­ris­lin­nuil­le.

– Me­ri­kot­kan vai­ku­tus nä­kyy jo me­ri­met­so­jen hau­don­ta­vai­hees­sa. Suo­men­lah­den ja Saa­ris­to­me­ren me­ri­met­so­yh­dys­kun­nis­sa, jois­sa näh­tiin me­ri­kot­kia, oli vä­hem­män mu­nia kuin yh­dys­kun­nis­sa, jois­sa kot­kien ei näh­ty vie­rai­le­van, ker­too yli-in­ten­dent­ti Alek­si Le­hi­koi­nen Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Luon­non­tie­teel­li­ses­tä kes­kus­mu­se­os­ta Luo­muk­ses­ta.

Mu­nien ja poi­kas­ten saa­lis­tuk­sen vält­tä­mi­sek­si me­ri­met­sot pa­laa­vat usein pe­sil­leen, jos me­ri­kot­ka py­syy yh­dys­kun­nas­sa aloil­laan.

Yh­des­sä yh­dys­kun­nas­sa voi kui­ten­kin vie­rail­la sa­ma­nai­kai­ses­ti usei­ta kot­kia, sil­lä eten­kin pe­si­mät­tö­mät esi­ai­kui­set me­ri­kot­kat liik­ku­vat par­ves­sa. Sekä Suo­mes­sa et­tä Sak­sas­sa on näh­ty ti­lan­tei­ta, jos­sa yh­des­sä me­ri­met­so­yh­dys­kun­nas­sa on sa­maan ai­kaan jopa noin 30 me­ri­kot­kaa.

– Me­ri­kot­kan ai­heut­ta­ma saa­lis­tus ja häi­rin­tä voi toi­si­naan ol­la niin suur­ta, et­tä me­ri­met­so­yh­dys­kun­ta ei tuo­ta ke­säl­lä yh­tään jäl­ke­läis­tä. Vuo­des­ta toi­seen jat­ku­va saa­lis­tus on muu­ta­mas­sa vuo­des­sa joh­ta­nut jopa pa­rin tu­han­nen pe­sän suu­rui­sen yh­dys­kun­nan pe­sin­tö­jen lop­pu­mi­seen, ker­too tut­ki­ja Pek­ka Ru­sa­nen Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­ses­ta.

Useis­sa Eu­roo­pan mais­sa, myös Suo­mes­sa, me­ri­met­so­yh­dys­kun­nat ovat muut­ta­neet pe­si­mä­paik­kaan­sa kot­kien lii­an voi­mak­kaan saa­lis­tuk­sen myö­tä. Esi­mer­kik­si Vi­ros­sa me­ri­met­so­yh­dys­kun­tien mää­rä on suu­rin alu­eil­la, joil­la si­jait­see vä­hi­ten me­ri­kot­kien pe­siä. Suo­mes­sa ul­ko­saa­ris­ton me­ri­met­so­yh­dys­kun­nat ovat vä­hen­ty­neet voi­mak­kaas­ti ja pe­sin­nät pai­not­tu­vat yhä enem­män si­sä­saa­ris­toon.

Val­ta­o­sa me­ri­met­son Suo­men pe­si­mä­kan­nas­ta on 2010-lu­vul­ta al­ka­en kes­kit­ty­nyt suu­riin yli 500 pa­rin yh­dys­kun­tiin. Suu­res­sa yh­dys­kun­nas­sa osa lin­nuis­ta voi on­nis­tua pe­sin­näs­sään kot­kien saa­lis­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Vaik­ka me­ri­kot­kan saa­lis­tus on yhä voi­mis­tu­nut vii­me vuo­si­na, kot­kat ei­vät kui­ten­kaan ai­heu­ta me­ri­met­so­yh­dys­kun­nil­le tap­pi­oi­ta kai­kil­la pe­si­mä­pai­koil­la.

Me­ri­met­son hei­ken­ty­nyt poi­kas­tuot­to vai­kut­taa pe­si­mä­kan­nan ko­koon pa­rin kol­men vuo­den vii­veel­lä, kun su­ku­kyp­syy­si­än saa­vut­ta­nei­ta me­ri­met­so­ja pa­laa en­tis­tä vä­hem­män syn­nyin­seu­duil­leen. Suo­men me­ri­met­so­kan­ta ei ole kas­va­nut vuo­den 2015 jäl­keen, ja ai­van vii­me vuo­si­na kan­ta on ol­lut lie­väs­sä las­kus­sa.

Tut­ki­mus jul­kais­tiin kan­sain­vä­li­ses­sä Ar­dea-tie­de­sar­jas­sa.