Suo­mea on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ke­hi­tet­ty il­man laa­jas­ti hy­väk­syt­tyä nä­ke­mys­tä alu­e­ke­hi­tyk­sen suun­nas­ta. Sa­mal­la kun­tien ti­lan­teet ovat eriy­ty­neet yhä sel­vem­min, kun osa alu­eis­ta kas­vaa no­pe­as­ti ja toi­set me­net­tä­vät vä­es­tö­ään. Tämä nä­kyy myös Var­si­nais-Suo­mes­sa, jos­sa Tu­run kau­pun­ki­seu­dun ja muun maa­kun­nan ke­hi­tys on eriy­ty­nyt.

Tä­hän taus­taan näh­den al­ku­vuon­na Kun­ta­lii­ton aloit­tees­ta käyn­nis­ty­nyt par­la­men­taa­ri­nen työ kun­tien tu­le­vai­suu­des­ta on mer­kit­tä­vä avaus. Vä­es­tö­ke­hi­tyk­sen vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat kau­as yk­sit­täis­ten hal­li­tus­kau­sien yli. Sik­si tar­vi­taan laa­jaa yh­tei­sym­mär­rys­tä sii­tä, mil­lai­sia kun­tia Suo­meen ta­voi­tel­laan ja mi­ten nii­den toi­min­ta­ky­ky tur­va­taan eri­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa.

Kun­ta­lii­tok­sil­la voi­daan jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa saa­vut­taa hyö­ty­jä, mut­ta ne ei­vät sel­lai­si­naan rat­kai­se vä­es­tö­ke­hi­tyk­sen, pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­den tai jul­ki­sen ta­lou­den haas­tei­ta. Suu­rim­mat vai­ku­tuk­set syn­ty­vät sii­tä, mi­ten pal­ve­lut jär­jes­te­tään ja jul­ki­nen ra­hoi­tus koh­den­ne­taan.

Kun­tien tu­le­vai­suut­ta kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa on syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta myös de­mok­ra­ti­an toi­mi­vuu­teen. Eh­dok­kai­ta on yhä vai­ke­am­pi saa­da vaa­lei­hin, ja mo­nis­sa vaa­leis­sa myös ää­nes­ty­sak­tii­vi­suus on las­ke­nut. Kun osal­lis­tu­mi­nen vä­he­nee, pää­tök­sen­te­on ko­et­tu le­gi­ti­mi­teet­ti heik­ke­nee.

Huo­mi­o­ta an­sait­see myös alu­eel­li­nen edus­ta­vuus. Vä­es­tön kes­kit­ty­es­sä kas­vu­kes­kuk­siin reu­na-alu­eil­ta ja har­vem­min asu­tuil­ta seu­duil­ta on en­tis­tä vai­ke­am­pi tul­la va­li­tuk­si alu­e­val­tuus­toon tai edus­kun­taan.

De­mok­ra­ti­an kan­nal­ta olen­nais­ta ei ole vain enem­mis­tön tah­to, vaan myös se, mi­ten eri alu­ei­den tar­peet ja olo­suh­teet tu­le­vat huo­mi­oi­duik­si pää­tök­sen­te­os­sa. Hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la ky­sy­mys ko­ros­tuu, kos­ka mer­kit­tä­vis­tä pal­ve­luis­ta pää­te­tään kun­tia laa­jem­mil­la alu­eil­la.

Alu­eel­li­sen edus­ta­vuu­den tur­vaa­mi­seen ei ole yk­sin­ker­tai­sia rat­kai­su­ja. Sik­si oli­si pe­rus­tel­tua ar­vi­oi­da, mi­ten vaa­li­jär­jes­tel­mäl­lä, eh­do­ka­sa­set­te­lul­la ja muil­la osal­lis­tu­mi­sen muo­doil­la voi­tai­siin ny­kyis­tä pa­rem­min var­mis­taa maan eri osien ää­nen kuu­lu­mi­nen ja sa­mal­la säi­lyt­tää po­liit­ti­nen suh­teel­li­suus.

Mo­net kun­tien tu­le­vai­suut­ta kos­ke­vat rat­kai­sut ovat po­liit­ti­ses­ti niin haas­ta­via, et­tä nii­den siir­tä­mi­nen on usein ol­lut hel­pom­paa kuin nii­den te­ke­mi­nen. Sik­si par­la­men­taa­ri­sen työn ar­vo ei ole vain sii­nä, mil­lai­sia rat­kai­su­ja löy­de­tään. Yh­tä tär­ke­ää on tar­kas­tel­la kun­tien tu­le­vai­suut­ta yli puo­lu­e­ra­jo­jen ja hal­li­tus­kau­sien, ei vain ta­lou­del­li­se­na ja hal­lin­nol­li­se­na ky­sy­myk­se­nä vaan myös de­mok­ra­ti­an toi­mi­vuu­den nä­kö­kul­mas­ta.

At­so Vai­nio

kau­pun­gin­joh­ta­ja

Uu­si­kau­pun­ki