Roo­sa Vä­hä­ta­lo

Tai­vas­sa­los­sa Hel­sin­gin­tien pääl­lys­te on vau­ri­oi­tu­nut mo­nin pai­koin niin mer­kit­tä­väs­ti, et­tä ajo­lin­jaa on vaih­det­ta­va joko sor­tu­val­le pien­ta­reel­le tai vas­taan­tu­li­joi­den kais­tal­le.

Sa­de­sääl­lä ja hä­mä­räs­sä on vai­kea erot­taa kuop­pia paik­kauk­sis­ta ja kuo­pan sy­vyyt­tä on mah­do­ton ar­vi­oi­da. Mut­kai­sel­la ja ka­pe­al­la tiel­lä mont­tu­jen väis­te­ly li­sää on­net­to­muus­ris­kiä, sil­lä huo­mio me­nee pääl­lys­te­vau­ri­oi­den väis­te­lyyn.

– Ih­met­te­len, et­tä isom­pia ko­la­rei­ta ei ole sat­tu­nut, häm­mäs­te­lee tie­tä lä­hes päi­vit­täin käyt­tä­vä Maa­rit Sal­mi­nen Pyö­ri­län ti­lal­ta.

Va­hin­goil­ta ei ole täy­sin väl­tyt­ty. Ties­sä on edel­leen jäl­ki sii­tä, kun pe­rä­kär­ryn nok­ka­pyö­rä pu­to­si tien höy­ky­tyk­ses­sä alas ja kii­lau­tui kuop­paan. Pe­rä­kär­ryä kul­jet­ta­nut hen­ki­lö­au­to jäi keu­la pys­tys­sä tiel­le ja kär­rys­sä ol­lut öl­jy­säi­liö va­lut­ti polt­to­öl­jyä pien­ta­reel­le.

Kuoppaan kiilautuneen peräkärryn kyydistä valui polttoöljyä pientareelle monen metrin matkalla.

Roosa Vähätalo

Te­rä­vät kuo­pat ja not­kel­mat rik­ko­vat au­tois­ta laa­ke­rei­ta, is­kun­vai­men­ti­mia ja jou­sia. Ren­kaat ja van­teet ovat kuo­pis­sa ko­vil­la ei­vät­kä pö­ly­kap­se­lit tien­pos­kes­sa ole har­vi­nai­nen näky.

– Liik­kuu sit­ten au­tol­la, pyö­räl­lä, trak­to­ril­la, moot­to­ri­pyö­räl­lä tai ja­lan, tie on kai­kil­la vä­li­neil­lä yh­tä huo­no, sum­maa Sal­mi­nen, joka pel­kää eri­tyi­ses­ti pien­ten pyö­räi­li­jöi­den puo­les­ta.

Alu­een van­hoi­hin ta­loi­hin on muut­ta­nut uu­sia asuk­kais­ta ja va­paa-ajan asun­nois­sa on ta­pah­tu­nut omis­ta­jan­vaih­dok­sia, jo­ten tiel­lä liik­kuu hen­ki­lö­au­to­jen, maa­ta­lous­ko­nei­den ja ve­net­rai­le­rei­den li­säk­si ras­kaam­paa ka­lus­toa re­mon­toin­nin seu­rauk­se­na. Ke­säi­sin mök­kei­li­jät ja ve­nei­li­jät mo­nin­ker­tais­ta­vat tien käyt­tä­jä­mää­rän.

Maarit Salminen on yksi monista, jotka ovat huolestuneita Helsingintien huonosta kunnosta.

Roosa Vähätalo

Tien kun­nos­ta on il­moi­tet­tu Fint­raf­fi­cin, Väy­lä­vi­ras­ton ja ELY-kes­kus­ten yh­tei­sen Pa­lau­te­väy­län kaut­ta, mut­ta val­ti­on tien kor­jauk­siin ei rii­tä re­surs­se­ja. Vii­mei­sim­mäl­lä paik­kaus­ker­ral­la täy­tet­tiin kah­dek­san kuop­paa Ahais­ten­tien ris­teyk­sen lä­hei­syy­des­tä. Ko­ko­naan tien pääl­lys­te on uu­sit­tu Sal­mi­sen muis­ti­ku­vien mu­kaan en­nen vuo­si­tu­han­nen vaih­det­ta.

– Kun pai­ka­taan, pai­ka­taan muu­ta­ma rei­kä. Ih­mi­set ovat vä­sy­nei­tä, kun pa­laut­teet kui­ta­taan pa­ris­sa tun­nis­sa hoi­de­tuik­si. Il­moi­tuk­sia tu­lee niin pal­jon, et­tä nii­hin ei eh­di­tä vas­ta­ta.

Ko­hol­laan ole­vat paik­kauk­set re­pey­ty­vät tal­vel­la her­käs­ti lu­mi­au­raan maan ol­les­sa vie­lä peh­me­ää. Rik­kou­tu­nut pin­ta on al­tis rou­ta­vau­ri­ol­le, kun vesi pää­see pääl­lys­teen läpi.

– Kor­jaus­vel­kaa on pal­jon, oli­si tar­vin­nut kor­ja­ta jo ai­kai­sem­min.

– Yrit­tä­jä­nä ti­lan­ne on han­ka­la. Kul­je­tu­sa­jat ovat pi­dem­piä ja täy­tyy ajaa to­del­la va­ro­vas­ti, et­tä jo­tain on kär­rys­sä, kun pää­see pe­ril­le, sa­noo muun mu­as­sa polt­to­pui­ta kul­jet­ta­va Sal­mi­nen.

Tien mutkaisuus lyhentää näkyvyyttä, mikä lisää kuoppien väistämiseen liittyviä riskejä.

Roosa Vähätalo

Väy­lä­vi­ras­ton kun­to­luo­ki­tuk­sen mu­kaan tie­tä voi­daan pi­tää huo­no­kun­toi­se­na, jos sil­lä liik­ku­es­sa pi­tää urien tai vau­ri­oi­den vuok­si vaih­taa ajo­lin­jo­ja, tai jos tie on niin epä­ta­sai­nen, et­tä se hait­taa mat­kus­tus­mu­ka­vuut­ta. Väy­lä­vi­ras­ton Suo­men väy­lät -kart­ta­pal­ve­lun mu­kaan Hel­sin­gin­tien kun­to pin­noi­te­tun so­ra­tien osuu­del­la on lä­hes ko­ko­naan huo­no tai erit­täin huo­no ja par­haim­mil­laan­kin tyy­dyt­tä­vä.

So­ra­tei­den pin­taus­ten ta­voit­tee­na oli ma­dal­taa tei­den vuo­sit­tai­sia hoi­to­kus­tan­nuk­sia. Pin­tauk­sel­la saa­tiin ai­kaan puol­kes­to­pääl­lys­te va­le­le­mal­la tien pin­ta bi­tu­mie­mul­si­ol­la, joka pei­tet­tiin ohu­el­la ker­rok­sel­la pin­ta­se­pe­liä. So­ra­tei­den pin­tauk­sia ei ole teh­ty enää 2000-lu­vul­la yk­sit­täi­siä koh­tei­ta enem­pää. Ikään­ty­es­sään ra­pau­tu­neet puol­kes­to­pääl­lys­teet al­ka­vat tul­la käyt­töi­kän­sä pää­hän.