An­ne­li Per­kiö

En­sim­mäi­siä ke­vät­kyl­vö­jä pääs­tiin aloit­ta­maan huh­ti­kuun puo­les­sa vä­lis­sä suo­tui­sim­mil­la alu­eil­la Ete­lä- Suo­mes­sa. Laa­jem­min kyl­vö­työt käyn­nis­tyi­vät vap­pu­vii­kol­la ja ne ovat su­ju­neet ri­va­kas­ti pou­tai­sen sään an­si­os­ta. Ete­lä-Suo­mes­sa noin 60 pro­sent­tia kyl­vöis­tä on saa­tu val­miik­si.

Pro­Ag­ri­an kas­vu­ti­lan­ne­kat­sauk­sen mu­kaan ke­vät­työt ovat noin 5–10 päi­vää edel­lä ta­val­li­ses­ta, vaik­ka kyl­mät yöt ja vii­leä sää ovat hi­das­ta­neet kas­vu­kau­den ete­ne­mis­tä. En­sim­mäi­set kyl­vök­set ovat sil­ti jo oraal­la.

Pel­lot ovat kui­vu­neet pin­nas­ta, mut­ta sy­vem­mäl­lä maas­sa on ol­lut kui­ten­kin vie­lä mär­kää ja kyl­mää. Toi­saal­ta taas uh­ka­na on lii­ka kui­vu­mi­nen. Sa­teet oli­si­vat tar­peen eten­kin syys­vil­joil­le ja re­hu­nur­mil­le sekä puu­tar­ha­kas­veil­le.

Var­hais­pe­ru­nan is­tu­tuk­set on saa­tu val­miik­si huh­ti­kuun puo­lel­la, vaik­ka kyl­myys on­kin hi­das­ta­nut pe­ru­nan ke­hi­tys­tä. Kesä- ja tal­vi­pe­ru­nan is­tu­tuk­sia aloi­te­taan täl­lä ja en­si vii­kol­la.

Syys­vil­jo­jen, nur­mien ja ku­mi­nan tal­veh­ti­mi­nen näyt­tää on­nis­tu­neen pää­o­sin hy­vin ko­vas­ta pak­kas­tal­ves­ta huo­li­mat­ta. Syys­veh­nä- ja ruis­kas­vus­tois­sa on sil­ti pai­koin auk­ko­ja. Syys­veh­nä on kär­si­nyt ruis­ta pa­hem­min.

Syy­söl­jy­kas­vien kas­vus­tot ovat pai­koi­tel­len joko tu­hou­tu­neet täy­sin tai jää­neet hy­vin har­voik­si. Vaih­te­lu on ol­lut suur­ta sa­man­kin alu­een si­säl­lä.

Syys­kyl­vöis­ten kas­vien osuus Suo­men ko­ko­nais­vil­je­ly­a­las­ta on noin 5 pro­sent­tia. Nii­den sa­to­po­ten­ti­aa­li on kui­ten­kin ke­vät­kyl­vöi­siin näh­den isom­pi, ja ne ovat hy­viä kas­ve­ja li­sää­mään vä­hen­tä­mään pal­jaan maan ai­kaa, eroo­si­o­ris­kiä ja ra­vin­tei­den huuh­tou­tu­mis­ta.

Ryp­sin ja her­neen vil­je­ly­a­lat ovat li­sään­ty­mäs­sä noin 5–20 pro­sent­tia edel­lis­vuo­teen näh­den. Myös ku­mi­nan, ke­vät­rap­sin ja här­kä­pa­vun vil­je­ly li­sään­tyy hie­man. Eni­ten on kui­ten­kin kiin­nos­tus­ta vi­her­lan­noi­tus­nur­mien ja maan­pa­ran­nus­kas­vien li­sää­mi­seen vil­je­ly­kier­toon. Nii­den alat li­sään­ty­vät ar­vi­oi­den mu­kaan 10–50 pro­sent­tia edel­lis­vuo­teen näh­den.

Vil­jan tä­män­het­ki­sen hei­kon mark­ki­na­hin­nan ja voi­mak­kaas­ti kas­va­nei­den tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sien vuok­si vil­jan vil­je­lyä kor­va­taan vä­hem­män tuo­tan­to­pa­nok­sia vaa­ti­vil­la kas­veil­la koko maas­sa.

Avo­maan vi­han­nes­ten kyl­vöt ja is­tu­tuk­set on jo osin teh­ty. Huo­le­na on kui­vuus. Mo­nel­la vil­jel­mäl­lä on huo­li myös hal­lan­tor­jun­ta- ja kas­te­lu­ve­den saan­nis­ta, sil­lä joki- ja jär­vi­ve­sien pin­nat ovat poik­keuk­sel­li­sen al­haal­la.

Var­muu­del­la ei voi­da vie­lä sa­noa, mi­ten mar­ja- ja he­del­mä­kas­vus­tot ovat tal­veh­ti­neet. Man­sik­ka­kas­vus­tot ovat kui­ten­kin läh­te­neet kas­vuun ta­val­lis­ta ai­kai­sem­min. Kas­vi­huo­neis­ta on jo saa­tu poi­mit­tua en­sim­mäi­siä man­si­koi­ta myyn­tiin. He­ru­koi­den kuk­ka­sil­mut ovat avau­tu­neet maan ete­lä- ja kes­ki­o­sis­sa.