JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset
1.2.2026 19.00

Ekovinkki: Sanojen vaikutus luonto­suh­tee­seemme

Luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den mer­ki­tyk­ses­tä pu­hu­taan yhä enem­män. Ym­mär­räm­me, et­tä olem­me riip­pu­vai­sia eko­sys­tee­mien toi­min­nas­ta ja osa mo­ni­la­jis­ta ver­kos­toa. On kui­ten­kin he­del­mäl­lis­tä py­säh­tyä poh­ti­maan, mi­ten pu­hum­me luon­nos­ta ja muis­ta la­jeis­ta ar­jes­sa. Kie­li ei ai­no­as­taan ku­vaa to­del­li­suut­ta, se myös muok­kaa ta­paam­me hah­mot­taa luon­toa ja omaa paik­kaam­me sii­nä. Luon­nol­la on oma toi­mi­juu­ten­sa: se kas­vaa, muut­taa ja vai­kut­taa ym­pä­ris­töön­sä, ja me eläm­me osa­na tätä mo­ni­la­jis­ta ko­ko­nai­suut­ta.

Ar­ki­pu­hees­sa käy­täm­me usein va­kiin­tu­nei­ta sa­no­ja. Pu­hum­me esi­mer­kik­si rik­ka­ruo­hois­ta tai tu­ho­lai­sis­ta. Sa­nat ei­vät ole it­ses­sään vää­riä, mut­ta ne voi­vat huo­maa­mat­ta oh­ja­ta ajat­te­lua. Kun kas­vi ni­me­tään rik­ka­ruo­hok­si tai hyön­tei­nen tu­ho­lai­sek­si, sen mer­ki­tys osa­na eko­sys­tee­miä jää hel­pos­ti taka-alal­le. Esi­mer­kik­si voi­kuk­ka tu­kee pö­lyt­tä­jiä ku­kil­laan, toi­mii pi­o­nee­ri­kas­vi­na val­taa­mal­la alu­ei­ta en­nen mui­ta la­je­ja ja val­mis­taa maa­pe­rää muil­le kas­veil­le: sen sy­vät juu­ret rik­ko­vat tii­vis­ty­neen maan ker­rok­sia ja nos­ta­vat ra­vin­tei­ta pin­ta­maa­han – se ei siis ole vain hait­ta, vaan luon­non ak­tii­vi­nen toi­mi­ja.

Aja­tus luon­non toi­mi­juu­des­ta ei ole uu­si. Kan­san­ru­nois­sa luon­to on läs­nä ar­jes­sa toi­mi­ja­na: met­sää pu­hu­tel­laan, ve­del­tä pyy­de­tään ja eläi­miä lä­hes­ty­tään kun­ni­oit­ta­vas­ti. Kie­li te­kee nä­ky­väk­si aja­tuk­sen sii­tä, et­tä ih­mi­nen on osa elä­vää ko­ko­nai­suut­ta, ei sen ul­ko­puo­li­nen tark­kai­li­ja. Vaik­ka em­me ny­ky­ään pu­hut­te­le luon­toa sa­mal­la ta­val­la kuin en­nen, kan­san­ru­no­jen luon­to­suh­tees­sa on piir­tei­tä, jois­ta voim­me edel­leen op­pia. Eko­ling­vis­tii­kan tut­ki­mus­ten mu­kaan täl­lai­nen tapa pu­hua luon­nos­ta vah­vis­taa ym­mär­rys­tä mo­ni­la­ji­ses­ta maa­il­mas­ta ja sii­tä, mi­ten ih­mi­set elä­vät rin­nak­kain mui­den la­jien kans­sa.

Kun luon­to näh­dään toi­mi­ja­na ei­kä pelk­kä­nä koh­tee­na, suh­tau­tu­mi­nen sii­hen muut­tuu. Tar­kas­te­le­mal­la ta­paa, jol­la pu­hum­me luon­nos­ta, voim­me näh­dä mo­ni­la­ji­suu­den ja luon­non toi­mi­juu­den ar­jes­sa ja vah­vis­taa luon­to­suh­det­ta. Py­säh­dy siis het­kek­si kuun­te­le­maan omaa kiel­tä­si: mil­lai­sia sa­no­ja käy­tät, ja mil­lais­ta luon­to­suh­det­ta ne ra­ken­ta­vat?

 Vin­kin laa­ti Mi­ri­am Sewón Va­lo­ni­as­ta

Näköislehdet

Kysely