Maa­seu­dun ra­ken­nus­pe­rin­töä on Va­kan alu­eel­la eri hank­kei­den kaut­ta nos­tet­tu kii­tet­tä­väs­ti esiin, ja työ jat­kuu edel­leen.

Esi­mer­kik­si kah­te­na edel­li­se­nä vuon­na ke­rät­tiin Le­a­der Var­sin Hy­vän alu­eel­la muun mu­as­sa Mas­kus­sa, Nou­si­ai­sis­sa ja Naan­ta­lis­sa tie­toa ra­ken­nus­mes­ta­ri On­ni Tou­run 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la suun­nit­te­le­mis­ta ra­ken­nuk­sis­ta. Verk­ko­si­vul­la on kaik­kien tu­tus­tut­ta­va­na pit­kä lis­ta esi­merk­ki­ra­ken­nuk­sia, jois­ta esi­tel­lään yk­si­tyis­koh­tia ra­ken­nus­piir­ros­ten ja va­lo­ku­vien kera.

Nyt on al­ka­nut My­nä­mä­es­sä Le­a­der Ra­va­kan kaut­ta ra­hoi­tet­tu han­ke, jos­sa ei niin­kään tuo­da yk­sit­täis­tä suun­nit­te­li­jaa esiin vaan ylei­ses­ti ark­ki­teh­to­ni­ses­ti mie­len­kiin­toi­sia eri ai­ka­kau­sil­le tyy­pil­li­siä maa­seu­dun ra­ken­nuk­sia.

Avauk­sek­si pi­det­ty ylei­sö­ti­lai­suus osoit­ti, et­tä kiin­nos­tus­ta van­ho­ja ra­ken­nuk­sia koh­taan on: nii­den his­to­ri­as­ta ha­lu­taan tie­to­ja ja nii­tä ha­lu­taan kun­nos­taa van­haa kun­ni­oit­ta­en.

Mo­nes­ti van­han ta­lon hank­ki­nut on re­mont­tip­ro­jek­tin­sa kans­sa vä­hän yk­sin, sil­lä rau­ta­kaup­po­jen kas­sal­la ei van­ho­jen ma­te­ri­aa­lien tai työ­ta­po­jen tie­to­tai­toa niin­kään löy­dy, ja osaa­via te­ki­jöi­tä­kin on vai­kea löy­tää. On siis hyvä, et­tä täl­lais­ten ti­lai­suuk­sien kaut­ta van­ho­jen ta­lo­jen omis­ta­jat pää­se­vät tu­tus­tu­maan toi­siin­sa ja kuu­le­vat konk­reet­ti­sia ko­ke­muk­sia.

Van­han ta­lon omis­ta­jan on­kin ke­rät­tä­vä pal­jon tie­toa ja kou­lu­tet­ta­va it­se­ään. On ol­ta­va tark­ka­na, jot­ta osaa kes­kus­tel­la te­ki­jän kans­sa saa­dak­seen juu­ri sitä mitä ha­lu­aa. Jos ei ha­lua muo­via sei­niin, vas­tas­sa voi ol­la te­ki­jä, joka sa­noo, et­tä olem­me teh­neet pal­jon juu­ri näin. Mää­rä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä se oli­si oi­kea tapa.

Ny­kyi­sin pu­re­taan ra­ken­nuk­sia, jot­ka ovat elin­kaa­ren­sa pääs­sä 50-vuo­ti­ai­na, jopa al­le. Toi­saal­la ker­ro­taan yli sa­ta­vuo­ti­ais­ta hir­si­ta­lois­ta, jot­ka on eh­kä siir­ret­ty ko­ko­naan eri paik­kaan­kin, ja pal­ve­le­vat asuk­kai­taan edel­leen. Työ­mää­rä niis­sä­kin on toki ol­lut val­ta­va, mut­ta lop­pu­tu­los niin pal­kit­se­va, et­tä in­nos­taa ja roh­kai­see mui­ta­kin sa­maan.

Sari Hon­ka­sa­lo