Tuoreessa MTK:n kasvukausikyselyssä esiin nousevat maanviljelijöiden haasteet, taloudellinen ja sadollinen epävarmuus ja huoli maatalouden jatkuvuudesta. Monien ongelmien taustalla on täysin maatalouteen riippumattomat syyt. Polttoaineiden ja lannoitteiden hintoja korottavat sodat, tariffit ja salmien sulut. Tuottajalle kulut nousevat, eikä mahdollisuuksia vaikuttaa siihen juuri ole.
Maanviljelyksessä hyvät sadot ovat aina olleet säästä riippuvaisia. Kasvulle suotuisaa säätä on toivottu, rukoiltu ja loitsittu. Vaikea säähänkin on vaikuttaa, mutta uskosta ja toivosta tuskin on haittaakaan.
Viime vuosina usko on voinut olla kuitenkin koetuksella peltoviljelmilläkin, kun sään ääri-ilmiöt ovat näkyneet entistä vahvemmin myös Suomessa. Maatalouden tuotanto-olot muuttuvat ilmaston muuttuessa. Tulee lisätyötä ja aiheutuu lisäkuluja.
Näin on käynyt esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa viimevuosien vähälumiset talvet ovat aiheuttaneet poikkeuksellista kuivuutta. Sulamisvedet ovat jääneet vähäisiksi, eikä kevätkään tuonut kaivattuja sateita. Sateiden puuttuessa on tarvittu ylimääräistä kastelua. Kevätkosteutta ei kuivilla pelloilla ole voinut hyödyntää ja vettä kuluu jo valmiiksi vähäisiksi jääneistä pohjavesivarannoista.
Nousiaislainen viljelijä Juha Saarinen kertoo tänään Vakka-Suomen Sanomissa sään epävarmuuden huolettavan Vakka-Suomessakin. Erityisesti vuosi 2018 on jäänyt mieleen. Saarinen kertoo havahtuneensa tuolloin ensimmäistä kertaa huoleen, että peltojen kuivuessa sato voisi jäädä tulematta.
On ilmastonmuutoksesta löydettävissä Suomen oloissa mahdollisia hyötyjäkin. Kasvukausi voi aikaistua lumipeitteen sulaessa keväisin entistä aiemmin ja satokausi voi myös jatkua pidemmälle syksyyn. Viljelykasvien lajikirjo voi kasvaa uusien lajikkeiden viljely voi mahdollistua.
Lajikirjon laajenemisellakin on tosin varjopuolensa. Lämpenevä ilmasto voi mahdollistaa myös uusien tuholaistorjujien ja kasvitautien saapumisen Suomeen.
Jesse Ranta