Kaa­voi­tus ei ai­na tar­koi­ta sitä, et­tä sen mah­dol­lis­ta­ma ra­ken­ta­mi­nen to­teu­tuu, mut­ta jos näin käy esi­mer­kik­si Naan­ta­lis­sa, Van­han­kau­pun­gin lai­dal­le nou­see lä­hi­vuo­si­na uu­si kyl­py­lä­ho­tel­li. Sen tiel­tä pu­re­taan ra­ken­nuk­set, jois­sa on ol­lut muun mu­as­sa van­hus­ten pal­ve­lu­a­su­mis­ta. Asuk­kais­ta osa on jo muut­ta­nut­kin uu­teen paik­kaan.

Kau­pun­gin­val­tuus­to hy­väk­syi alu­et­ta kos­ke­van ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen maa­nan­tain ko­kouk­ses­saan lo­pul­ta yk­si­mie­li­ses­ti, vaik­ka kri­tiik­ki­ä­kin on val­mis­te­lun ku­lu­es­sa kuul­tu niin päät­tä­jil­tä kuin kau­pun­ki­lai­sil­ta. Se ei ole ih­me, kun ky­sees­sä on haas­ta­va paik­ka kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä kir­kon naa­pu­ris­sa kes­kel­lä tii­vis­tä kau­pun­ki­a­su­tus­ta.

Naan­ta­lis­sa kaa­voi­tus kui­ten­kin ete­ni run­saas­sa kah­des­sa vuo­des­sa. My­nä­mä­es­sä vii­me vuon­na val­mis­tu­nut kes­kus­tan kaa­va­muu­tos kes­ti­kin sit­ten vuo­si­kym­me­nen pi­dem­pään. Sa­mo­ja asi­oi­ta vii­lail­tiin mo­lem­mis­sa lop­pu­met­reil­le as­ti: ke­ven­net­tiin ra­ken­nus­ten mas­soit­te­lua, ma­dal­let­tiin ker­ros­kor­keut­ta ja pi­det­tiin huol­ta, et­tei­vät ra­ken­nuk­set do­mi­noi kirk­koa.

My­nä­mä­es­sä kaa­val­la mah­dol­lis­tet­tiin päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pal­le uu­si ra­ken­nus­paik­ka ja pan­kin kiin­teis­tön ti­lal­le uut­ta lii­ke- ja asuin­ra­ken­ta­mis­ta. Kaup­pa jo ra­ken­tuu, ja toi­nen­kin han­ke lie­nee ete­ne­mäs­sä, sil­lä ai­na­kin ra­ken­nus on tyh­je­ne­mäs­sä. Muun mu­as­sa it­se pan­kin kont­to­ri muut­taa par­hail­laan väis­tö­ti­loi­hin.

Ha­vain­ne­ku­vien pe­rus­teel­la uu­si ra­ken­ta­mi­nen tu­lee uu­dis­ta­maan kes­kus­taa sin­ne so­pi­val­la ta­val­la. Ha­vain­ne­ku­vil­la on iso mer­ki­tys sii­nä, kun ar­vi­oi­daan tu­le­vien ra­ken­nus­ten so­pi­vuut­ta ky­sei­seen paik­kaan. Niil­lä aja­tus myy­dään, vaik­ka toki muis­tu­te­taan­kin, et­tä lo­pul­li­nen ra­ken­nus voi ol­la eri­lai­nen, kun­han kaa­van reu­na­eh­to­ja nou­da­te­taan.

Se, mikä ha­vain­ne­ku­vis­sa usein pis­tää sil­mään, ovat nii­hin ku­va­tut isot leh­ti­puut ja veh­reys. Toi­vot­ta­vas­ti mie­li­ku­va siir­tyy myös to­del­li­suu­teen esi­mer­kik­si niin, et­tä jos ole­mas­sa ole­via pui­ta ei voi­da sääs­tää, is­tu­te­taan ti­lal­le heti mah­dol­li­sim­man suu­ria pui­ta hei­ve­röis­ten tai­mien si­jaan.

Sari Hon­ka­sa­lo