Maailmaa rakennetaan pitkälti näkeville, niinkuin tätä lehteäkin, mutta kuten perjantain uutisessa (V-SS 17.7.) kerroimme, lehden sisältöä julkaistaan nyt myös näkövammaisille saavutettavassa muodossa.
Tämä toteutui, kun Vakka ryhtyi lähettämään materiaalia sähköisesti Näkövammaisten liiton Luetus-palveluun, josta sitä voivat kuunnella henkilöt, joilla näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia.
Niitäkin lukijoita, joilla haitta-aste ei täytä näitä kriteereitä, auttaa se, että lehden verkkosivullakin juttuja voi lukea kuuntelemalla. Näköislehdessä valitaan sen yläpalkissa olevan kolmen viivan kohdalta lukutavaksi Kuuntelen jutut, jonka jälkeen haluttua juttua klikkaamalla koneääni alkaa lukea sitä. Etusivulta tai osastoista erillisiä juttuja lukiessa puolestaan painetaan otsikon alta Kuuntele-nappia.
Tutusta lehdestä ei siis tarvitse luopua, vaikka näkö heikkenee.
Luetus-palveluun lähtemisen saavutettavuusloikan ottaminen ei ollut loppujen lopuksi teknisesti suuri, vaan enemmänkin asiaan tarttuminen oli se ratkaisevin hetki. Näin lienee monesti, kun kyse on esteettömyyden parantamisesta.
Rakennetun ympäristön esteettömyyttä osataan varmasti miettiä helpommin kuin erilaisten digitaalisten palveluiden.
Verkkosivut, sovellukset ja asiakirjat on suunniteltava niin, että kaikki voivat niitä käyttää toimintarajoitteistaan huolimatta. Lainsäädäntökin tähän ohjaa.
Oli suunnittelija sitten kuinka osaava tahansa, verkkosivujen saavutettavuutta kannattaa aika ajoin testata. Olemassa on automaattisia testaustyökaluja, mutta paras lopputulos syntyy ottamalla mukaan testaukseen sellaisia henkilöitä, joilla on erilaisia toimintarajoitteita.
Sama koskee rakenteellistakin esteettömyyttä. Monesti kyse on hyvin pienistä asioista, joissa piilevät ongelmat ehkä huomaa vain henkilö, jolle ne muodostuvat kynnykseksi. Mutta kun korjauksia sitten tehdään, ne tekevät asioinnista ja elämästä sujuvampaa myös muille.
Sari Honkasalo