Huh­ti­kuun lo­pul­la avau­tu­va avau­tu­va, Kan­sal­lis­kir­jas­ton ja kun­tien yh­des­sä tuot­ta­ma uu­si E-kir­jas­to on pal­ve­lu, joka tie­tys­sä mie­les­sä on kir­jas­to­ken­täs­sä his­to­ri­al­li­nen.

Val­ta­kun­nal­li­sen E-kir­jas­ton käyt­töön ei tar­vi­ta min­kään kir­jas­ton kir­jas­to­kort­tia, vaan si­sään pää­see esi­mer­kik­si pank­ki­tun­nuk­sil­la ja käyt­tö on mak­su­ton­ta.

Di­gi­taa­lis­ten ai­neis­to­jen käyt­tö on pai­kal­li­sis­sa Vas­ki-kir­jas­tois­sa ol­lut kas­vus­sa, mut­ta esi­mer­kik­si My­nä­mä­en kir­jas­tos­sa ei sii­tä huo­li­mat­ta ole fyy­sis­ten kir­jo­jen lai­naus sa­mas­sa suh­tees­sa las­ke­nut. Tämä ker­too sii­tä, et­tä pa­pe­ri­kir­ja on pi­tä­nyt suo­si­on­sa, mut­ta myös sii­tä, et­tä e-kir­jat ta­voit­ta­vat uu­sia lu­ki­joi­ta.

Tämä on myös E-kir­jas­ton yk­si ta­voi­te. Sitä voi­vat käyt­tää ne­kin, jot­ka ei­vät pys­ty käy­mään pe­rin­tei­ses­sä kir­jas­tos­sa tai joil­la ei ole va­raa os­taa lu­ku­ai­ka­pal­ve­lui­ta.

Kir­jas­ton pi­tää muut­tua sii­nä mis­sä toi­min­ta­ym­pä­ris­tö­kin. Kun asi­ak­kaat yhä enem­män tot­tu­vat käyt­tä­mään e-kir­jo­ja ja ää­ni­kir­jo­ja, ei kir­jas­tos­sa­kaan voi ol­la vain pai­net­tu­ja kir­jo­ja.

Lu­ke­mi­sen in­nos­tus pi­tää sy­tyt­tää ja pi­tää yl­lä sii­nä muo­dos­sa, jos­sa ih­mi­set ny­kyi­sin lu­ke­vat.

E-kir­jas­tol­la on ko­ko­el­ma­po­li­tiik­ka, jon­ka mu­kaan ta­voit­tee­na on laa­ja-alai­nen ko­ko­el­ma, jos­sa py­ri­tään ot­ta­maan huo­mi­oon niin suo­rit­tu­jen uu­tuus­kir­jo­jen ky­syn­tä kuin pien­ten kus­tan­ta­jien ja uu­sien­kin te­ki­jöi­den te­os­ten tar­jo­a­mi­nen.

Kir­jas­to hank­kii kir­jat li­sens­sei­nä kus­tan­ta­moil­ta. Ylen huh­ti­kuun alun uu­ti­soin­nin mu­kaan on­gel­ma­na vain on vie­lä näin lop­pu­suo­ral­la­kin se, et­tei­vät ai­neis­to­neu­vot­te­lut var­sin­kaan iso­jen kus­tan­ta­mo­jen kans­sa ole tuot­ta­neet tu­los­ta. Ra­has­ta on tie­ten­kin kyse.

Toi­vot­ta­vas­ti yh­tei­nen sä­vel löy­tyy, ja myös kus­tan­ta­jat nä­ke­vät hyö­dyl­li­sek­si myy­dä li­sens­se­jä kir­jas­to­le­vi­tyk­seen. Kaik­kien ta­voi­te lie­nee sama: saa­da ih­mi­set lu­ke­maan.

Kun in­to syt­tyy, se saat­taa jat­kos­sa sa­taa myös kus­tan­ta­mo­jen laa­riin, kun ei mal­te­ta odot­taa kir­jas­to­va­raus­ta vaan os­te­taan se suo­sik­ki­kir­jai­li­jan seu­raa­va kir­ja.

Sari Hon­ka­sa­lo