Vakka uutisoi eilen, että Suomen Lähijunat Oy:n kaavailema vanhan junakaluston kauppa VR:n kanssa toteutuu kuun lopussa. Yhtiö pitää edelleen henkilöliikenteen ensisijaisena uutena reittinä Turun ja Uudenkaupungin väliä, vaikka on selvittänyt muitakin mahdollisuuksia.
Kunnostuksen jälkeen junakalusto halutaan saada pikapikaa liikkeelle ja tuottamaan. Uudenkaupungin radalla asioita mutkistaa rataparannushanke, joka Väyläviraston mukaan on valmis aikaisintaan kesällä 2026. Vielä on epävarmaa, miten radan kunnostustyöt vaikuttaisivat alkavaan liikennöintiin, mikäli työt ja henkilöliikenteen aloittaminen limittyisivät.
Junan lopullisesta kulkunopeudesta ei ole täyttä varmuutta, sillä radan sähköistämistä tai parannushankkeita ei ole suunniteltu henkilöliikenne tai nopeuksien kasvattaminen edellä. Alkuperäisissä lähijunaliikenteen kilpailukyky- ja kannattavuuslaskelmissa esitettiin, että junien nopeus olisi hyvä saada nostettua jopa 120 kilometriin tunnissa. Se kuitenkin vaatisi radan geometrian viilaamista, minkä estävät hiljattain asennetut sähköpylväät (V-SS 19.7.22).
Odottavalla kannalla olevilta Uudenkaupungin radan potentiaalisilta matkustajilta vaaditaan vielä kärsivällisyyttä. Radanvarren kunnissa tarvitaan suunnittelua, sopimuksia ja sitoumuksia, jotta junaliikenteestä kerran vielä tulee totta.
Kaikki matkustajat eivät junan nopeudestakaan niin piittaa. Tunnin juna Turusta Helsinkiin saa olla 78 minuutin juna, ja joillekin kelpaa jopa entinen vajaa kaksi tuntia. Uudenkaupungin radalla olisi pääasia, että kotiin pääsisi myös illalla ja viikonloppuisin, kuten Vakan haastattelema joukkoliikenteen ystävä hiljattain kiteytti (V-SS 3.3.23).
Vakan alueella yksi hitaan, ekologisen matkustustavan puolestapuhuja on Saaren kartano. Kaunis puheenparsi konkretisoituu näin: Residenssitaiteilijan on mahdollista hakea hitaan matkustamisen apurahaa, mikäli matka omasta maasta Suomen Mietoisiin kestää yli viikon.
Saara Huovinen