Harva yhteisö ottaa riemumielin naapurikseen elämän laitapuolella kulkeneita, esimerkiksi nyt vaikka päihdekuntoutusyksikön asukkaita.
Mielikuvat lieveilmiöistä istuvat tiukassa. Niitä vahvistavat uutiset liittyen usein sellaisiin päihdetyön muotoihin, jossa päihteettömyyttä ei edellytetä.
Vehmaalla vastustetaan tiukasti Rautilan entisen maatalousoppilaitoksen Kivilinna-rakennuksen valjastamista päihdekuntoutusyksiköksi. Rakennuksen vuokranneilla yrittäjäsiskoksilla on visio siitä, miten he pääsevät Rautilassa kehittämään päihdekuntoutusta omien arvojensa mukaisesti yhteisöllisempään ja kokonaisvaltaisempaan suuntaan, tunnetyöskentelyä painottaen.
Vehmaan kunta katsoo, että alueen kaava ei mahdollista päihdekuntoutuksen yksikköä, mutta tästä Turun hallinto-oikeus on eri mieltä. Sen mukaan kuntoutusyksikön tosiasiallinen toiminta ei olennaisesti poikkea asuntolakäytöstä, jonka kaava sallii, eikä pelkästään tiloihin majoittumaan tulevien henkilöiden tausta voi olla asian arvioinnissa ratkaisevinta.
Vehmassalmen rannan kauniilla alueella naapurit ovat lähellä, ja Vehmaan kiinnostavimmat tontit ovat myynnissä jonkin matkan päässä. Päihdekuntoutusyksikkö on saanut alusta asti kuntalaisilta ja päättäjiltä vastustusta, jonka ydinviesti on tämä: Ymmärrämme, että ongelmaisia pitää auttaa, mutta ei täällä.
Kunta lähtee hakemaan asiassa valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että kaavan laatijalla eli kunnalla tulisi olla oikeus myös tulkita laatimaansa kaavaa.
Se jo tiedetään, että yritys on tullut Rautilaan jäädäkseen. Yli vuoden ajan se on toiminut Kivilinnassa vuokraten sen huoneita eteenpäin, myös tuetun asumisen asiakkaille.
Päihdekuntoutusyksikkö muuttaisi asumisen aiempaa valvotummaksi, kun asukkaita koskisivat ympärivuorokautiset hoitajamitoitukset, yksikön säännöt ja päiväohjelma sekä elämänhallinnan opetteluun liittyvät velvoitteet. Päihteettömyyttä edellytetään jo nyt.
Saara Huovinen