Yrittäminen on aina ollut suomalaisuuden ytimessä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 runsaat 300 000 yritystä (mukana maatilat) työllisti 1,5 miljoonaa ihmistä. On realistista sanoa, että kyseinen henkilöstömäärä pitää suurelta osin hyvinvointivaltiomme taloutta pystyssä. Tämä on pidettävä mielessä, kun tarkastellaan valtion tulo- ja menopolitiikkaa ja niitä mahdollisuuksia, joilla Suomella on jatkossa varaa nykyiseen hyvinvointimalliin.
Yrityskannasta yli 90 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, alle 50 työntekijän yrityksiä, jotka työllistävät yhteensä yli 630 000 ihmistä. Kaikista yrityksistä lähes 70 prosenttia on yhden hengen yrityksiä.
Meillä on siis suhteellisen vähän suuria yrityksiä. On kuitenkin selvää, että erityisesti kauppataseen kannalta suuret yritykset ovat erittäin merkittävässä asemassa. Tulot ulkomailta ovat pääosin suurten yritysten varassa.
On syytä myös huomioida, miten tärkeässä asemassa maatalousyrittäjät ovat Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. He tuottavat puhdasta kotimaista ruokaa omiin tarpeisiimme. Ruokapula on jo tosiasia eri puolilla maailmaa. On muistettava, että maataloustuottajat ovat erityisen tärkeä yrityssektori nyt ja tulevaisuudessa. He ovat ahkeria yrittäjiä, joiden olemassaolo, toimeentulo ja hyvinvointi on yhtä merkittävää kuin kenen tahansa Suomen kansalaisen.
Maatalouden tuottajahinnat eivät tänä päivänä vastaa tuotantokustannuksia, esimerkkinä viimeaikaiset energia- ja lannoitekustannusten nousut. Siksi on tärkeää nopeasti uudistaa alkutuottajille maksettavien tuottajahintojen rakennetta nykyistä kestävämmälle perustalle.
Siinä pitäisi olla mukana niin sanottu indeksisidonnainen osa, joka muuttuu esimerkiksi energia-, lannoite- ja polttoainehintojen muutosten mukaan. Silloin alkutuottajat voivat keskittyä omaan ammattiosaamiseensa.
Vastaavia malleja on ollut käytössä pitkään esimerkiksi vuokra- ja palkkaratkaisuissa. Turvataksemme maatalouden tulevaisuuden tuottajahintojen määräytymiseen on löydettävä ratkaisu välittömästi.
Kansalaisten pitää yhä selkeämmin ymmärtää, etteivät työllistävien yritysten omistajat ja henkilöstö ole kilpailijoita keskenään vaan suuresti riippuvaisia toisistaan.
Koska markkinat ja teknologia ovat nopeassa muutoksessa, yrittäjän tarvitsee riskin ottamisen lisäksi muun muassa osata johtaa, ennakoida tulevaisuutta ja tulla toimeen asiakkaiden kanssa. Tässä kaikessa voi yrittäjä saada motivoituneelta henkilöstöltä taustatukea, joka lisää mahdollisuuksia kehittää yritystä.
Hyvinvointivaltio ei toimi, ellemme ymmärrä sitä, että yrittäjyys on keskeinen tukipilari Suomen tulevaisuuden kannalta.
Mauri Kontu
Yrittäjä