Postilaatikkoomme saapunut Sihy-esite herätti hieman ristiriitaisia tunteita. En muista, milloin kaupunki tai kaupunginjohtaja on muistanut kuntalaisia oikein joka kotiin lähetettynä painotuotteena. Tai yleensäkään muistanut kuntalaisia. Väistämättä tuntuu siltä kuin asiallinen tiedottaminen olisi muuttunut mittavaksi mainoskampanjaksi.
Toinen toistaan isoimmin kirjaimin saamme lukea hankkeen ihanuudesta. Mietin kovasti, mitä tällä haetaan tai mitä halutaan todistaa. Miksi juuri kuntavaalien alla? Niin kaupunki, paikallinen media kuin sosiaalinenkin media ovat tehneet näistä vaaleista sihyvaalit.
Se on valitettavaa, koska meillä olisi runsaasti muitakin tärkeitä teemoja. On hyvin vaikea niellä sitä, miten hanke askel askeleelta kasvoi kasvamistaan. Lähdettiin liikkeelle uimahallin remontista ja päädyttiin yli 100 miljoonan prameaan jättihankkeeseen.
Minulta on kysytty, miksi en esittänyt viime huhtikuun valtuustossa päätösesityksestä poikkeavaa esitystä tai jättänyt eriävää mielipidettä. Kokouksen kuluessa näytti selvältä, etten saisi riittävää kannatusta ja äänestyttäminen olisi ollut turhaa. Esitin kuitenkin sihy-päätöksen siirtämistä tuonnemmaksi.
Toiveena oli, että asiaa voitaisiin vielä harkita uudelleen, toteuttaa suppeampana tai paloittain toteutettuna. Ja ilman turhaa purkamista. Esitin, että hankepäätöstä siirrettäisiin vähintään siihen asti, kunnes nähdään, miten korona etenee ja millaiset ovat sen seuraukset koko yhteiskunnalle ja Uudellekaupungille.
Toistakymmentä vastuuntuntoista valtuutettua kannatti ehdotustani. Tällä hetkelläkään eivät koronan lopulliset seuraukset ole tiedossamme, mutta ennusteet ovat todella huonot. Yritykset siirtävät investointeja, samoin tekevät monet kunnat. Missään nimessä yhteiskuntamme ei ole nyt sama kuin hankepäätöstä tehtäessä.
On muistettava, että edessä on muitakin taloudellisia haasteita. Sote-uudistuksesta tiedetään, että kuntien talous rakentuu aivan uudella tavalla. Tuloista 60 prosenttia siirtyy tuleviin maakunnallisiin hyvinvointialueisiin. Voi vain toivoa, että myös menot siirtyvät samansuuruisina.
Kaupungin tulee selvitä jo nyt tehdyistä investoinneista ja sen lisäksi sivistys- ja hyvinvointikeskuksen jättiveloista ja ns.leasingkustannuksista. Käsissämme ovat tällä hetkellä esimerkiksi Kalannin koulujen ongelmat, jotka ovat antaneet odottaa ratkaisua luvattoman kauan.
En vastusta sinänsä koko sihy-hanketta. Haluan vain sanoa, että ylellisyydestä on maltettava luopua, jotta välttämättömyydet tulisi hoidettua.
Merja Koski