On varsin pöyristyttää, kuinka nykyhallitus väittää, että verotuksen kevennys kohdistuu etenkin pieni- ja keskituloisiin. Näin voi olla yhteissummassa, mutta tämä ei ole totta henkilökohtaisissa pienissä tuloluokissa.
Rahaministeri Riikka Purra (ps.) toistaa itseään papukaijan tavalla jankuttamalla, että isotuloisten solidaarisuusveron alarajan nosto aiheuttaa vain 60 miljoonan euron vähennyksen valtion tuloihin. Tämä lienee totta, mutta tämä ei mitenkään mahdu suomalaisen hyvinvointivaltion ajatteluun siitä, että kaveria ei jätetä.
Pienituloisen verokevennys voi olla muutama kymppi kuukaudessa, mutta yli kymppitonnin palkoissa huojennusta tulee pari-kolme tonnia vuodessa. Tuo ökyväki ei tuollaista helpotusta tarvitse verrattuna vaikkapa pienipalkkaiseen yksinhuoltajaan.
On kummallista höpöttelyä vähävaraisten tilanteen kohentamisesta. Tämä ei tietenkään kokoomusta kiinnosta, mutta sitä voi ihmetellä, miksi muut hallituspuolueet ovat lähteneet mukaan tällaiseen köyhien kyykyttämiseen.
Vaalitulos ei ole koskaan väärä. Tämän porvarihallituksen me äänestäjät halusimme maata johtamaan.
Kovin kauas oikeistohallitus on kuitenkin karannut tavallisen ihmisen elämästä. Tämän voisi vielä ymmärtää paremman väen kokoomukselta, mutta nyt samassa rivissä vikisevät myös perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.
Luulisi noilla apupuolueilla olevan arvojensa puolesta jotakin sanottavaa tavallisten suomalaisten puolesta. Ehkä mustan ministeriauton takapenkki ja muhkea palkka menevät yli inhimillisyysarvojen.
Hallituksella on hieno tavoite lisätä työpaikkoja. Tähän sopii älyvapaasti se, että työmatkakustannusten vähennysoikeuksia leikataan
Olen keskituloinen, mutta jo valmiiksi kyykkyasennossa.
Iloinen veronmaksaja