Ukrainan sodan käynnistämä äkillinen lannoitekriisi toi näkyvästi yleiseen keskusteluun maatalouden monet ongelmat. Nykyinen tavanomainen viljely on täysin riippuvainen lannoitteiden tuontiraaka-aineista ja tuontikemikaaleista. Se tekee maamme huoltovarmuuden erittäin haavoittuvaksi.
Maan kasvukunnon avaintekijät ovat sen humuspitoisuus ja fysikaalinen rakenne. Hyvässä, reilut kuusi prosenttia humusta sisältävässä pellossa sitä on noin 180 tonnia hehtaarilla. Humus kuohkeuttaa maan rakenteen ja tekee siitä vettä läpäisevän ja ilmavan. Humus sitoo kasveja varten sata kertaa enemmän vettä ja ravinteita kuin ympäröivä kuollut mineraalimaa.
Olin Luomuliiton puheenjohtaja, kun Suomeen saatiin ensimmäinen kolmivuotinen siirtymävaihetuki vuonna 1990. Se oli 2800 markkaa hehtaarilta vuodessa eli nykyrahassa 730 euroa. Se vauhditti luomun kasvuun. Vuonna 1990 luomutiloja oli 382, nyt niitä on jo yli 5000. Pelloista luomussa on 15 prosenttia. Vuonna 1991 valmistui tutkija Raimo Erviön maatalouden koeasemilla tehty 30-vuotinen seurantatutkimus, joka kertoi nykyviljelyn hävittäneen peltojen humuksesta 28 prosenttia.
Nyt 30 vuotta myöhemmin peltojen kasvukunto on heikentynyt edelleen merkittävästi. Humusta on pelloilla enää puolet 60 vuoden takaisesta eli noin kolme prosenttia. Samalla yliraskaaksi muodostunut konekanta tiivistää peltoja, mikä myös huonontaa viljelyn edellytyksiä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta pelloista on tullut huonosti ravinteita sitovia ja vettä läpäiseviä, mutta myös poudanarkoja. Kolmen viime vuoden sääolot ovat tuottaneet siksi varsin heikkoja satoja.
Siirtyminen luomuviljelyyn on nykypelloilla oleellisesti vaikeampaa ja vie selvästi pidemmän ajan kuin 30 vuotta sitten. Nyt viljelijöille tulisi tarjota kuusivuotista siirtymävaihetta ja tuen tulisi olla kuuden vuoden ajan noin 500 euroa hehtaarilta vuodessa. Esitykseni on radikaali, mutta jos me haluamme todellisen loikan kohti parempaa huoltovarmuutta, niin siinä eivät auta tekemättömyys tai näpertely. Luomuviljelyssä ei tuontipanoksia tarvita.
Viljatiloilla tuosta kuudesta vuodesta vähintään kolmena vuotena pelloilla on kasvatettava apilaheinänurmia viherlannoitteeksi pellon peruskunnon kohentamiseksi ja luomuviljelyn edellytysten luomiseksi. Näinä vuosina pelto ei anna viljelijälle mitään tuloja, vain menoja. Onneksi siirtymistä helpottamaan ovat tulleet orgaaniset kiertolannoitteet, myös Yaralta.
Hallitus ja maatalousministeriö pystyvät niin tahtoessaan saamaan aikaan ripeän muutoksen, mutta se vaatisi asian painavuuden todellista ymmärtämistä ja siitä johtuvaa päättäväisyyttä. 50 vuotta maatalouden muutoksessa mukana olleena pelkään pahoin, että tekemättömyys ja näpertely jatkuvat.
Seppo Lohtaja
luomukonkari
Uusikaupunki