Uk­rai­nan so­dan käyn­nis­tä­mä äkil­li­nen lan­noi­tek­rii­si toi nä­ky­väs­ti ylei­seen kes­kus­te­luun maa­ta­lou­den mo­net on­gel­mat. Ny­kyi­nen ta­va­no­mai­nen vil­je­ly on täy­sin riip­pu­vai­nen lan­noit­tei­den tuon­ti­raa­ka-ai­neis­ta ja tuon­ti­ke­mi­kaa­leis­ta. Se te­kee maam­me huol­to­var­muu­den erit­täin haa­voit­tu­vak­si.

Maan kas­vu­kun­non avain­te­ki­jät ovat sen hu­mus­pi­toi­suus ja fy­si­kaa­li­nen ra­ken­ne. Hy­väs­sä, rei­lut kuu­si pro­sent­tia hu­mus­ta si­säl­tä­väs­sä pel­los­sa sitä on noin 180 ton­nia heh­taa­ril­la. Hu­mus kuoh­keut­taa maan ra­ken­teen ja te­kee sii­tä vet­tä lä­päi­se­vän ja il­ma­van. Hu­mus si­too kas­ve­ja var­ten sata ker­taa enem­män vet­tä ja ra­vin­tei­ta kuin ym­pä­röi­vä kuol­lut mi­ne­raa­li­maa.

Olin Luo­mu­lii­ton pu­heen­joh­ta­ja, kun Suo­meen saa­tiin en­sim­mäi­nen kol­mi­vuo­ti­nen siir­ty­mä­vai­he­tu­ki vuon­na 1990. Se oli 2800 mark­kaa heh­taa­ril­ta vuo­des­sa eli ny­ky­ra­has­sa 730 eu­roa. Se vauh­dit­ti luo­mun kas­vuun. Vuon­na 1990 luo­mu­ti­lo­ja oli 382, nyt nii­tä on jo yli 5000. Pel­lois­ta luo­mus­sa on 15 pro­sent­tia. Vuon­na 1991 val­mis­tui tut­ki­ja Rai­mo Er­vi­ön maa­ta­lou­den ko­ea­se­mil­la teh­ty 30-vuo­ti­nen seu­ran­ta­tut­ki­mus, joka ker­toi ny­ky­vil­je­lyn hä­vit­tä­neen pel­to­jen hu­muk­ses­ta 28 pro­sent­tia.

Nyt 30 vuot­ta myö­hem­min pel­to­jen kas­vu­kun­to on hei­ken­ty­nyt edel­leen mer­kit­tä­väs­ti. Hu­mus­ta on pel­loil­la enää puo­let 60 vuo­den ta­kai­ses­ta eli noin kol­me pro­sent­tia. Sa­mal­la yli­ras­kaak­si muo­dos­tu­nut ko­ne­kan­ta tii­vis­tää pel­to­ja, mikä myös huo­non­taa vil­je­lyn edel­ly­tyk­siä. Näi­den te­ki­jöi­den yh­teis­vai­ku­tuk­ses­ta pel­lois­ta on tul­lut huo­nos­ti ra­vin­tei­ta si­to­via ja vet­tä lä­päi­se­viä, mut­ta myös pou­da­nar­ko­ja. Kol­men vii­me vuo­den sää­o­lot ovat tuot­ta­neet sik­si var­sin heik­ko­ja sa­to­ja.

Siir­ty­mi­nen luo­mu­vil­je­lyyn on ny­ky­pel­loil­la oleel­li­ses­ti vai­ke­am­paa ja vie sel­väs­ti pi­dem­män ajan kuin 30 vuot­ta sit­ten. Nyt vil­je­li­jöil­le tu­li­si tar­jo­ta kuu­si­vuo­tis­ta siir­ty­mä­vai­het­ta ja tuen tu­li­si ol­la kuu­den vuo­den ajan noin 500 eu­roa heh­taa­ril­ta vuo­des­sa. Esi­tyk­se­ni on ra­di­kaa­li, mut­ta jos me ha­lu­am­me to­del­li­sen loi­kan koh­ti pa­rem­paa huol­to­var­muut­ta, niin sii­nä ei­vät au­ta te­ke­mät­tö­myys tai nä­per­te­ly. Luo­mu­vil­je­lys­sä ei tuon­ti­pa­nok­sia tar­vi­ta.

Vil­ja­ti­loil­la tuos­ta kuu­des­ta vuo­des­ta vä­hin­tään kol­me­na vuo­te­na pel­loil­la on kas­va­tet­ta­va api­la­hei­nä­nur­mia vi­her­lan­noit­teek­si pel­lon pe­rus­kun­non ko­hen­ta­mi­sek­si ja luo­mu­vil­je­lyn edel­ly­tys­ten luo­mi­sek­si. Näi­nä vuo­si­na pel­to ei an­na vil­je­li­jäl­le mi­tään tu­lo­ja, vain me­no­ja. On­nek­si siir­ty­mis­tä hel­pot­ta­maan ovat tul­leet or­gaa­ni­set kier­to­lan­noit­teet, myös Ya­ral­ta.

Hal­li­tus ja maa­ta­lous­mi­nis­te­riö pys­ty­vät niin tah­to­es­saan saa­maan ai­kaan ri­pe­än muu­tok­sen, mut­ta se vaa­ti­si asi­an pai­na­vuu­den to­del­lis­ta ym­mär­tä­mis­tä ja sii­tä joh­tu­vaa päät­tä­väi­syyt­tä. 50 vuot­ta maa­ta­lou­den muu­tok­ses­sa mu­ka­na ol­lee­na pel­kään pa­hoin, et­tä te­ke­mät­tö­myys ja nä­per­te­ly jat­ku­vat.

Sep­po Loh­ta­ja

luo­mu­kon­ka­ri

Uu­si­kau­pun­ki