Pää­kir­joi­tuk­ses­sa Vesa Pent­ti­lä (V-SS 5.12.) poh­tii, mikä oli­si oi­kea nimi vuo­den 1918 al­ku­vuo­den so­dal­le Suo­mes­sa. Kir­joit­ta­ja pää­tyy ni­meen si­säl­lis­so­ta.

Ku­ten ot­sak­kees­sa on esil­lä, nois­ta ta­pah­tu­mis­ta on käy­tet­ty ja käy­te­tään usei­ta ni­miä, vie­lä mui­ta­kin kuin yl­lä­mai­nit­tu­ja. Eh­kä uu­sim­piin kuu­luu ni­mi­tys Suo­men sota 1918, jol­la ei ole tah­dot­tu ot­taa kan­taa so­dan po­liit­ti­siin piir­tei­siin.

Suo­men it­se­näi­syy­den al­ku­sie­me­niä oli­vat ta­pah­tu­mat, jot­ka joh­ti­vat maam­me osak­si Ve­nä­jää vuon­na 1809. Suo­mes­ta tuli Ve­nä­jän tsaa­rin alai­nen au­to­no­mi­nen ruh­ti­nas­kun­ta. Oleel­lis­ta sil­loin oli, et­tä ka­to­li­sen us­kon kei­sa­ri Alek­san­te­ri vah­vis­ti "maas­sa ole­van kris­til­li­sen opin ja pe­rus­tus­lain”.

Vuot­ta 1918 edel­tä­nei­nä vuo­si­na Ve­nä­jän tsaa­rit ei­vät enää pi­tä­neet ar­vos­sa vuo­den 1809 Alek­san­te­ri I:n ju­lis­tus­ta. Suo­mes­sa vi­ri­si aja­tuk­sia va­pau­tua Ve­nä­jäs­tä.

Eu­roop­pa oli mel­ko se­kai­ses­sa ti­las­sa vuon­na 1918. Suo­mes­sa pe­rus­tet­tiin ylei­sen jär­jes­tyk­sen pi­tä­mi­sek­si sekä pu­na­kaar­te­ja et­tä val­ko­kaar­te­ja. Vuo­den 1918 tam­mi­kuus­sa pu­na­kaar­tit val­ta­si­vat ve­nä­läi­sen so­ta­vä­en tu­el­la Hel­sin­gin ja ete­läi­sen Suo­men.

Val­ko­kaar­teil­la oli ta­voit­tee­na va­paut­taa Suo­mi kaik­kien vie­rai­den val­ti­oi­den so­ti­lais­ta. Niin al­koi tais­te­lu val­kois­ten ja pu­nais­ten vä­lil­lä. Tätä voi­daan sa­noa si­säl­lis­so­dak­si, vaik­ka pu­nai­sil­la oli­kin voi­mak­kaa­na tu­ke­na Ve­nä­jän ar­mei­jan so­ti­lai­ta ja lai­vas­ton mat­ruu­se­ja.

So­das­ta muo­tou­tui vel­jes­so­ta, jon­ka seu­rauk­se­na sai sur­man­sa ai­van lii­an mon­ta suo­ma­lais­ta ja jon­ka seu­rauk­se­na vuo­den 1918 ke­säl­lä maan kan­sa oli ja­kau­tu­nut kah­teen tois­taan koh­taan kat­ke­ruut­ta tun­te­vaan osaan. On­nek­si maan hal­lin­to vä­hi­tel­len pys­tyi ko­ko­a­maan eri­lai­sin la­ein maan jäl­leen ko­ko­nai­sek­si koh­taa­maan vuon­na 1939 al­ka­neet so­ta­vuo­det.

Vuo­den 1918 al­ku­kuu­kau­si­na Ruot­si kat­soi oi­ke­ak­si val­la­ta Ah­ve­nan­maan. Se to­teu­tui maa­lis­kuus­sa 1918. Kuu­kaut­ta myö­hem­min Ah­ve­nan­maal­la nou­si mai­hin Suo­men se­naa­tin kut­su­ma­na sak­sa­lais­ten jouk­ko­ja, jos­ta syys­tä ruot­sa­lai­set pa­la­si­vat ko­ti­maa­han­sa. Eri vai­hei­den jäl­keen Ah­ve­nan­maa va­pau­tui so­ti­lais­ta so­dan pää­tyt­tyä.

So­ta­toi­mien jat­ku­es­sa ja val­kois­ten jouk­ko­jen ede­tes­sä Kar­ja­lan kan­nak­sel­la Ve­nä­jä lä­het­ti so­ta­vä­e­nyk­sik­kö­jään tu­ke­maan pu­nai­sia jouk­ko­ja. Vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa so­das­ta oli tul­lut va­paus­so­ta, kun maas­ta ol­tiin aja­mas­sa pois vie­raan maan jouk­ko­ja.

Suo­men eli Vaa­san se­naa­tin alai­si­na toi­mi­neet val­koi­set jou­kot sai­vat maan hal­lin­taan­sa ja maa al­koi toi­min­tan­sa it­se­näi­se­nä Suo­me­na tou­ko­kuus­sa 1918. Tar­ton rau­han­so­pi­muk­ses­sa vuon­na 1920 vah­vis­tet­tiin Suo­men Itä­ra­ja.

Niin siis sota oli päät­ty­nyt Suo­men va­pau­tu­mi­seen Ve­nä­jäs­tä it­se­näi­sek­si val­ti­ok­si. Si­ten vuo­den 1918 so­taa voi­daan oi­keu­te­tus­ti tuo­da esil­le ni­mel­lä va­paus­so­ta.

Visa Au­vi­nen

Naan­ta­lin Me­ri­mas­ku