Aluevaaleissa on ehdokkaana 111 kansanedustajaa ja kuusi nykyministeriä. Lisäksi merkittävän iso osa ehdokkaista on jotenkin työnsä puolesta sidoksissa asioihin, joista tulevat valtuutetut päättävät kaikilla osa-alueilla: sosiaali- ja terveyspuolella sekä yhtä lailla palo- ja pelastustoimen saralla.
Päätin tutkia hieman, miten takuuvarmasti esiin tulevat jääviys- eli esteellisyydet vaikuttavat tulevien päättäjien mahdollisuuksiin tehdä päätöksiä. Se, mitä löysin, on katastrofaalista.
Esimerkiksi kuntalaissa on todella tarkasti määritelty, mitä sidonnaisuuksia luottamushenkilöllä voi olla tai mieluummin olla olematta, jotta hän voi osallistua kulloinkin tapetilla olevaa asiaa koskevaan päätöksentekoon.
Rajat ovat todella tarkat. Olet varmasti usein kuullut päätöksistä, jotka joudutaan avaamaan ja ottamaan uudelleen käsittelyyn, koska joku henkilö on ollut jäävi käsittelemään asiaa. Välillä päättäjä on itsekin hämmästynyt: "En lainkaan huomannut ajatella olevani jäävi tässä asiassa, pahoittelen".
Entä tulevien aluevaltuutettujen jääviyslait? Ei juuri mitään! Ei ole olemassa mitään edes likimain samanlaisia esteellisyysehtoja, mitä esimerkiksi kuntalaissa.
Tulevien aluevaltuutettujen ei tarvitse olla lainkaan huolissaan, onko jäävi vai ei. On lain sallima lupa päättää, vaikka asia koskisi suoraan itseään. Oli kyse palkka- tai mistä tahansa raha-asioista, kalustoasioista, kiinteistöasioista tai mistä vain, niin esteellisyyssäädöksiä ja lakeja ei tarvitse noudattaa, koska sellaisia ei ole.
Tällöin on helppo tehdä kassakaappisopimuksia: antakaa meille tämä ja tuo, niin te saatte nämä ja nuo. Jos kärähtää moisesta, niin entäs sitten? Lakia ei ole rikottu.
Sote-asioita on väännetty ja käännetty jo kahdeksan hallituskauden ajan ja tässä on lopputulos: uusi taksilaki, joka mahdollistaa pahimman korruption, mitä valtakunnassamme koskaan on nähty.
Pari tällaista vaalikautta, niin Suomi tipahtaa valtioiden välisessä korruptiolistauksessa ykkössijalta listan loppupuolelle.
Tässä jutussa olen tutkinut vain tätä jääviysasiaa. Mitäköhän ja paljonkohan muuta tämä ”demokraattinen” uusi sote-laki pitää mätää sisällään?
Mikäli kaikki asiat jätetään poliitikkojen moraalin vastuulle, on varma, että sitä moraalia ei löydy.
Tätäkö me haluamme?
Pauli Lehtonen