Mo­ni­ko enää muis­taa, et­tä Uu­si­kau­pun­ki aloit­ti Suo­men kun­nis­ta en­sim­mäi­se­nä Hin­ku-hank­keen (hii­li­neut­raa­lit kun­nat) nel­jän muun kans­sa vuon­na 2008? Il­mas­to­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si si­tou­duim­me vä­hen­tä­mään sil­loi­sia 146 760 ton­nin CO2 eli kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä 50 pro­sent­tia vuo­teen 2016 ja 85 pro­sent­tia vuo­teen 2020 men­nes­sä. Hii­li­di­ok­si­din pääs­tö­las­ken­taa eli hii­li­ta­set­ta seu­rat­tiin aluk­si vuo­sit­tain.

Kari Kos­ken siir­ryt­tyä kau­pun­gin­joh­ta­jak­si Rau­mal­le Hin­ku-han­ke al­koi vä­hi­tel­len hyy­tyä – il­man, et­tä hank­keen lak­kaut­ta­mi­ses­ta oli­si teh­ty pää­tös­tä. Kau­pun­gin ta­voit­teis­sa ei ole enää mi­tään mai­nin­taa il­mas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­ses­ta ei­kä bud­je­tis­sa yh­tään hin­ku-eu­roa.

Suo­men muis­ta kun­nis­ta jo lä­hes joka kol­mas on ak­tii­vi­ses­ti mu­ka­na kun­tien il­mas­to­työs­sä. Suo­mi ja em. kun­nat ta­voit­te­le­vat täyt­tä hii­li­neut­raa­liut­ta vuo­teen 2035 men­nes­sä. EU:n il­mas­to­ta­voi­te on saa­da läm­pö­ti­lan nou­su tait­tu­maan al­le 1,5 as­tee­seen em. ai­ka­na.

Vii­me vuo­det Hin­ku-asi­aa on kan­na­tel­lut Mau­ri Ten­ho­nen kym­me­nel­lä hin­ku-ai­hei­sel­la ym­pä­ris­tö­leh­del­lään. Niis­tä vii­mei­sin, nu­me­ro 10 il­mes­tyi vuo­den 2019 ke­vääl­lä. Tuol­loin sihy-ra­ken­nuk­sen suun­nit­te­lu oli ajan­koh­tai­nen. Leh­des­sä tek­ni­nen joh­ta­ja Nik­ka­ri ker­too hank­kees­ta seu­raa­vaa: ”Kes­kei­sek­si aja­tuk­sek­si on nous­sut si­hyn ra­ken­ta­mi­nen ym­pä­ris­tö­vas­tuul­li­sen ra­ken­ta­mi­sen eli nk. vih­re­än ra­ken­ta­mi­sen pe­ri­aat­tei­ta nou­dat­ta­en - vie­lä­pä niin, et­tä han­ke voi­si toi­mia pi­lot­ti­hank­kee­na ja mal­li­na muul­le Suo­mel­le ym­pä­ris­tö­vas­tuul­li­ses­sa ra­ken­ta­mi­ses­sa”.

Si­hyä en­nen tar­jous­pyyn­töä esi­tel­tä­es­sä esil­lä oli muun mu­as­sa puu­ra­ken­ta­mi­nen. Sa­moin to­det­tiin, et­tä eko­lo­gi­ses­ti to­teu­tet­tuun ra­ken­ta­mi­seen oli­si mah­dol­lis­ta saa­da EU:lta ”vih­re­ää avus­tus­ra­haa” tai ai­na­kin kor­ko­tu­kea.

Mut­ta mil­lai­nen SRV:n luo­mus hy­väk­syt­tiin? Ra­ken­nuk­sen run­ko on be­to­ni­ra­ken­tei­nen ja jul­ki­si­vu­jen pää­ma­te­ri­aa­li on ra­pat­tu tii­li. La­sia on pal­jon mut­ta ei­pä ole juu­ri­kaan puu­ta edes jul­ki­si­vus­sa. Ku­ten tie­de­tään, be­to­nin pää­raa­ka-ai­ne on se­ment­ti. Sen val­mis­tus on suu­rin yk­sit­täi­nen ih­mi­sen ai­heut­ta­ma hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jen läh­de (yli 5 pro­sent­tia kai­kis­ta CO2 pääs­töis­tä).

Mi­kä­li si­hyn ra­ken­ta­mi­seen käy­tet­tä­vät be­to­ni­ton­nit jää­vät ra­sit­ta­maan Uu­den­kau­pun­gin hii­li­ta­set­ta, tai­dam­me ol­la kun­tien jum­bo­si­jal­la koko vuo­si­sa­dan. Jos oli­sim­me pää­ty­neet puu­ma­te­ri­aa­liin tai jopa Vii­kais­ten ja Po­hi­tul­lin kou­lu­jen pe­rus­kor­jaa­mi­seen, se oli­si ol­lut il­mas­ton ja ym­pä­ris­tön kan­nal­ta tup­las­ti jär­ke­väm­pi rat­kai­su elin­kaa­ren ai­ka­na.

Vih­re­än ra­ken­ta­mi­sen tu­keen EU:lta ei eh­kä kan­na­ta tuu­dit­tau­tua. Mi­kä­li si­hyn be­to­ni­ko­los­si yli­pään­sä jos­kus to­teu­tuu, lä­hem­pä­nä tai­taa ol­la Suo­men se­ment­tiyh­dis­tys ry:n pal­kin­to vuo­den be­to­ni­ra­ken­nuk­ses­ta.

Tar­mo Kan­gas

kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu (kok.)