Tuulivoima on ollut huomion keskipisteenä Suomen kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden vuoksi. Tuulivoimalle ladataan valtavia odotuksia, sen odotetaan pelastavan ilmaston ja talouden. Tuulivoiman mahdollistamasta vetytaloudesta toivotaan rahasampoa ja Suomesta kaavaillaan ”puhtaan energian” suurvaltaa. Ala on nauttinut energiakriisin seurauksena huipputuloista ja tukieuroja on odottavissa myös tulevaisuudessa, joten ala kiinnostaa myös teollisuutta.
Tuulivoiman edistämistä perustellaan työllistämisvaikutuksilla, kotimaisuudella ja omavaraisuudella.
Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuussa 2023 julkaiseman uusiutuvan energian toimialaraportin mukaan tuulivoima-ala on kuitenkin huono työllistäjä. Vuonna 2021 alan 262 yritystä työllistivät yhteensä vain 220 henkilöä.
Tuulivoima-ala on enenevässä määrin ulkomaisten toimijoiden hallussa. Viime vuonna valmistuneista hankkeista arviolta 80 prosenttia on ulkomaalaisomistuksessa. Tuulivoimalat ja niiden käyttöön liittyvät palvelut ovat tuontitavaraa, joten tuulivoiman kotimaisuus on enemmän myytti kuin todellisuutta.
Tuulivoiman lisääntyessä lisääntyy myös riippuvuutemme sähkön tuonnista. Tuulivoima syrjäyttää markkinoilta säästä riippumatonta sähköntuotantoa, eikä oma vesivoimamme riitä tuotannon vaihteluvälin kasvaessa vähätuulisten aikojen säätövoimaksi.
Energiainvestointeja on tuettu ja tuetaan jatkossakin eri tavoin. Syöttötariffitukia on tähän mennessä maksettu jo noin 1,5 miljardia euroa ja tuen maksaminen jatkuu vielä vuosia siihen saakka, että 12 vuoden tukijakso kaikilta tuen piiriin päässeiltä hankkeilta päättyy. Viime vuonna syöttötariffitukea ei tosin maksettu, koska sähkön markkinahinta ylitti laissa säädetyn ylärajan.
Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti tviittasi, että sähkö on ollut tänä vuonna niin halpaa, että 1,5 vuoden tauon jälkeen alamme taas maksamaan sähköntuottajille syöttötariffitukea. Tuulivoima-ala on nauttinut puolentoista vuoden ajan energiakriisin aiheuttamista erittäin korkeista sähkönhinnoista, vaikka energiakriisi ei vaikuttanut tuulivoiman tuotantokustannuksiin millään tavalla.
Ala siis hyötyi saamistaan huippuhinnoista ansiotta ja oli epäilemättä yksi energiakriisin suurimmista voittajista. Tuulivoima-ala ei nyt tukea tarvitse. On yleisesti tunnustettu tosiasia, että syöttötariffituen mitoituksessa epäonnistuttiin. Puoletkin olisi riittänyt varmistamaan tuotannon kannattavuuden. Viimeistään nyt syöttötariffia on kohtuullistettava. Uusien päättäjien ja vastuullisten virkamiesten olisi syytä heti vaalien jälkeen ryhtyä etsimään keinoja, miten se voidaan tehdä.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys