Jos­kus kes­ki­a­jal­la muo­dos­tu­nut Lem­pi­sen kylä on ko­ke­nut his­to­ri­an­sa ai­ka­na mon­ta vai­het­ta, jois­ta var­hai­sim­mat ovat vain ar­vai­lu­jen va­ras­sa. Pe­ri­mä­tie­to ja ylei­nen tie­tous pe­rus­tu­vat kä­si­tyk­seen, et­tä ky­läs­sä on jo var­hain asu­nut kak­si va­paa­ta ta­lon­poi­kaa, jot­ka vil­je­li­vät Ruot­sin-val­lan al­ku­ai­koi­na saa­res­sa ol­lei­ta ti­lo­ja. Ka­to­li­sen kir­kon vah­vis­ta­es­sa otet­taan maan­luon­nos­ta ti­lat siir­tyi­vät sen hal­tuun. Ajan­koh­ta lie­nee 1300-lu­vun alus­sa.

To­den­nä­köi­ses­ti sil­loi­nen piis­pa si­joit­ti Le­mun me­ri­saa­reen jon­ki­nas­tei­sen vä­li­a­se­man, jota kä­si­tys­tä tu­kee vuo­si­sa­to­ja elä­nyt pe­ri­mä­tie­to piis­pan­lin­nas­ta. Lin­na saat­toi ol­la piis­pa­nis­tui­men etap­pi­na pur­jeh­dus­mat­kal­la tur­val­li­sel­la si­sä­ve­si­rei­til­lä. Sil­loi­nen pur­jeh­dus­väy­lä piis­pan­lin­nal­le suun­tau­tui Kai­nu­sun­dis­ta. Myö­hem­pi maan­nou­se­ma on sul­ke­nut ky­sei­sen väy­län ko­ko­naan. Tu­kea piis­pan­lin­nal­le an­taa tut­ki­joi­den kä­si­tys, et­tä 1610-lu­vul­la ra­ken­net­tu kar­ta­non van­ha pää­lin­na oli­si ra­ken­net­tu piis­pan­lin­nan pe­rus­tuk­sil­le.

Ka­to­li­sen kir­kon val­ta mu­re­ni 1520-lu­vul­la Kus­taa Vaa­san suo­rit­ta­man pa­lau­tuk­sen vuok­si. Suu­ri kir­kol­le vuo­si­sa­to­jen ajan va­lu­nut maa­o­mai­suus pa­lau­tet­tiin kruu­nul­le. Tä­hän ryh­mään kuu­lui myös Le­mun emo­kir­kon Lem­pi­sen kylä. Vuo­den 1540 en­sim­mäis­ten maa­kir­jo­jen mu­kaan kylä oli kruu­nun­maa­ta, jota vil­je­li kol­me ta­lon­poi­kaa. Näin toi­mit­tiin pa­ri­sen­kym­men­tä vuot­ta, jol­loin uu­si lää­ni­tys­kau­si teki tu­lo­aan. Kruu­nu oli edel­leen ra­ha­pu­las­sa ja jou­tui kään­ty­mään joko aa­te­lis­ton tai va­rak­kai­den ta­lon­poi­kien puo­leen mak­sa­mal­la näi­den an­si­oi­ta maan­luon­nol­la. Eräs ky­län maa­ti­lois­ta eh­ti jo 1560-lu­vul­la siir­ty­mään Lou­hi­saa­ren Her­man Fle­min­gin hal­tuun, mui­den ol­les­sa edel­leen kruu­nun­maa­ta.

Var­si­nai­nen lää­ni­ty­sai­ka ky­lää koh­ta­si vuon­na 1577, jol­loin koko sil­loi­nen Lem­pi­saa­ri sekä laa­ja jouk­ko mui­ta ti­lo­ja ym­pä­ri maa­ta siir­tyi Ju­ha­na III ku­nin­kaal­li­sel­la mää­räyk­sel­lä hä­nen äpä­rä­tyt­tä­ren­sä So­fia Gyl­len­hiel­min omis­tuk­seen. Lem­pi­saa­res­ta tuli näin ku­nin­kaal­li­nen kylä. So­fia avi­oi­tui rans­ka­lais­syn­tyi­sen so­ta­pääl­lik­kö Bon­tus de la Gar­dien kans­sa ja hei­dän jäl­ke­läi­si­ään hal­lit­si ky­län luon­toa ai­na vuo­den 1682 suu­reen re­duk­ti­oon as­ti ja osin sen jäl­keen­kin. Bon­tus kuo­li vuon­na 1585.

Kylä oli ol­lut lää­ni­tet­ty­nä räls­si­maa­na jo vuo­si­kym­me­niä il­man asu­ma­kar­ta­noa. Vas­ta 1600-lu­vun al­ku­vuo­si­na ky­lään ryh­dyt­tiin puu­haa­maan sä­te­riä eli asu­ma­kar­ta­noa. Se al­koi nous­ta en­ti­sen piis­pan­lin­nan rau­ni­oil­le Bon­tus de la Gar­dien tyt­tä­ren Bri­tan ja hä­nen mie­hen­sä Jes­per Ma­tin­poi­ka Kruu­sin toi­mes­ta. Myö­hem­min ra­ken­teis­ta löy­ty­nyt vuo­si­lu­ku 1608 viit­taa joko kar­ta­no­lin­nan aloi­tus- tai val­mis­tu­mis­vuo­teen. Ai­na­kin lin­na oli val­mii­na 1622, jol­loin Jes­per Kruus on mai­nit­tu kuol­leek­si Lem­pi­saa­res­sa. Hä­net hau­dat­tiin vä­li­ai­kai­ses­ti Tu­run Tuo­mi­o­kirk­koon ja lo­pul­li­ses­ti Tuk­hol­maan. Les­ki Brita Kruus avi­oi­tui tä­män jäl­keen va­paa­her­ra Gab­riel Oxenst­jär­nan kans­sa, jat­ka­en Lem­pi­saa­ren rou­va­na. Oxenst­jär­na kuo­li vuon­na 1640.

Äi­tin­sä jäl­keen seu­raa­va kar­ta­non omis­ta­ja oli 1640-lu­vul­ta al­ka­en Lau­ri Jes­pe­rin­poi­ka Kruus ja hä­nen vai­mon­sa An­na-Ma­ria, os. Horn. Lau­ri Kruu­sin kuol­tua tila siir­tyi hä­nen les­ken­sä hal­tuun. Hie­man se­ka­van omis­tus­vai­heen jäl­keen kar­ta­non omis­ta­ji­na mai­ni­taan si­sa­ruk­set An­na-Ma­ria ja Brita Kruus. Eräs mie­len­kiin­toi­nen epi­so­di lie­nee pe­räi­sin juu­ri täl­tä ajal­ta eli noin 1670-lu­vul­ta. Me­ri­mas­kun van­han kir­kon al­la ker­rot­tiin ole­van Lem­pi­sen ky­län su­ku­hau­ta, jon­ka va­raus on to­den­nä­köi­ses­ti teh­ty kirk­koa 1640-lu­vul­la ra­ken­net­ta­es­sa.

Sa­moi­hin ai­koi­hin 1670-lu­vul­la An­na Ma­ria Kruus af Gud­heim sol­mi avi­o­lii­ton tu­le­van re­duk­ti­o­toi­mi­kun­nan pre­si­den­tin Klaus Fle­min­gin kans­sa, joka kuo­li kui­ten­kin lä­hes vä­lit­tö­mäs­ti saa­tu­aan pa­lau­tuk­sen toi­meen­pan­tua, vuon­na 1685. Pari oli lap­se­ton. Pa­lau­tus mer­kit­si Kruu­sin su­vul­le myös Lem­pi­saa­ren ja ra­ja­pii­ri­ta­lo­jen me­ne­tys­tä. Vir­he kor­jaan­tui kui­ten­kin 1690-lu­vul­la, jol­loin An­na-Ma­ria ja Brita Kruus on­nis­tui­vat lu­nas­ta­maan ti­lat ta­kai­sin.

Toi­nen ty­tär Brita sol­mi avi­o­lii­ton ho­vi­oi­keu­den pre­si­den­tin, krei­vi Fa­bi­an Wre­den kans­sa 1672 ja hei­dän ai­ka­naan kar­ta­no ra­ja­pii­ri­ta­loi­neen siir­tyi kruu­nul­le. Si­sar An­na-Ma­ria muut­ti pois, mut­ta on­nis­tui lu­nas­ta­maan asu­ma­kar­ta­non yn­nä lä­hi­pii­ri­ta­lot ta­kai­sin su­vun omis­tuk­seen. Wrede-suku hal­lit­si tä­män jäl­keen Lem­pi­saar­ta Ag­ne­ta-tyt­tä­ren ja tyt­tä­ren­po­jan Axel Wrede-Spar­ren joh­dol­la ai­na vuo­teen 1753.

Seu­raa­va kar­ta­non omis­ta­ja oli Lou­hi­saa­ren va­paa­her­ra Her­man Fle­ming, joka os­ti ti­lan vuon­na 1752. Hä­nen toi­mes­taan nou­si van­han lin­nan lä­hei­syy­teen uu­si kol­mi­ker­rok­si­nen pää­ra­ken­nus. Ajan­koh­dan vah­vis­taa pää­o­ven ylä­puo­lel­le, hiek­ka­ki­veen ha­kat­tu Fle­ming-su­vun vaa­ku­na, joka ker­too ra­ken­nuk­sen val­mis­tu­neen vuon­na 1767. Her­man Fle­min­gin kuol­tua vuon­na 1789, tila ajau­tui vel­ko­jil­le, en­sin ruu­kin­pat­ruu­na Carl Ro­bert Munc­tel­lil­le ja sit­tem­min lii­ke­mies An­ders Ba­e­ril­le. Pe­ril­li­set yrit­ti­vät vie­lä pa­laut­taa ti­lan ta­kai­sin su­vul­le, sii­nä kui­ten­kaan on­nis­tu­mat­ta. Tä­män alen­nus­ti­lan jäl­keen kar­ta­non os­ti vuon­na 1800 Carl Ef­raim Car­pe­lan, mm. Pa­ki­nais­ten kar­ta­non omis­ta­ja. Car­pe­la­nit myös asui­vat Fle­min­gien ta­paan osin Lem­pi­saa­res­sa.

Vuon­na 1813 ti­lan omis­ta­jak­si tuli pro­fes­so­ri Jo­sef Pip­pings­köld, mikä lie­nee ol­lut pelk­kä si­joi­tus. Hän lie­nee aja­tel­lut Lem­pi­saar­ta elä­ke­a­suin­pai­kak­si, mut­ta hän kuo­li var­sin pian tä­män jäl­keen. Vai­mon omis­tuk­ses­sa kar­ta­no oli vuo­teen 1823. Hei­dän olos­taan Lem­pi­saa­res­sa ei ole jää­nyt mer­kin­tö­jä kir­kon his­to­ri­an­kir­joi­hin. Her­man Fle­min­gin al­kuun pa­ne­ma torp­pa­ri­vil­je­ly jat­kui kar­ta­non mail­la edel­leen.

Tois­tai­sek­si kar­ta­non vii­mei­nen omis­ta­ja­su­ku von Haart­man aset­tui Lem­pi­saa­reen vuon­na 1823. Täl­löin ti­lan os­ti Ni­ko­lai I:n ajan val­ti­o­mies Lars Gab­riel von Haart­man, joka tun­net­tiin tar­mok­kuu­des­taan. Tätä omi­nai­suut­ta hän to­teut­ti myös Lem­pi­saa­res­sa, jos­sa hä­nen luo­man­sa eng­lan­ti­lais­tyy­li­nen puis­to vie­lä­kin ker­too tar­mos­ta, jol­la ym­pä­ris­töä on muo­kat­tu. Hä­nen val­ti­ol­li­siin an­si­oi­hin­sa en täs­sä yh­tey­des­sä puu­tu, nii­tä riit­täi­si lo­put­to­miin. Lo­pul­li­ses­ti hän eh­ti Lem­pi­saa­reen vas­ta muu­ta­ma kuu­kau­si en­nen yl­lät­tä­vää pois­me­no­aan vuon­na 1859. Seu­raa­vat kak­si su­vun su­ku­pol­vea pa­nos­ti­vat pien­te­ol­li­suu­teen sekä maan­vil­je­lyk­seen. Myö­hem­min 1950-lu­vul­ta al­ka­en vil­je­lyk­set ovat ol­leet vuok­ral­la. Suku on asu­nut kar­ta­no­lin­naa 1850-lu­vul­ta al­ka­en.

Mark­ku Leh­to

Kir­joit­ta­ja me­neh­tyi en­nen jou­lua. Teks­ti jul­kais­taan omais­ten toi­vees­ta.