Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti aika paljon historian käsitystä uusiksi. Suomeen on pystytetty patsaita vuosisatojen aikana Ruotsin vallan, Venäjän vallan ja Neuvostovallan aikana.
Nyt Venäjän barbaarinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut intohimon poistaa kaikki patsaat, jotka koskevat sekä Venäjää ja Neuvostoliittoa. Tuntuu oudolta, että nyt nähdään nuo muistomerkit symboleina Putinin julmalle hyökkäykselle Ukrainaan. On väärin sekoittaa historia ja tätä päivää.
Kun olen seurannut esimerkiksi Turussa käytyä keskustelua Lenin-patsaan poistamisesta, niin tulee mieleen, miten se liittyy Putinin hirmutekoihin. Olisiko saman logiikan mukaan poistettava esimerkiksi Senaatintorilta Aleksanteri Suuren patsas? Tätä ei ole kukaan vielä vissiinkään julkisesti sanonut.
Ironisesti voisi myös kysyä, pitäisikö myös kaikki Venäjään vuosisatoina liittyneet erilaiset symbolit poistaa. Kyllä Suomessa riittäisi repimistä ja kaatamista noissa Venäjän historiaan liittyvissä koristuksissa, joilla ei ole mitään tekemistä nyky-Venäjän hyökkäyksen kanssa.
Olisiko meidänkin syytä samalla rakentaa kirjarovioita, joissa poltamme venäläisiä klassikkoteoksia? Näinhän toimittiin aikoinaan Saksassakin. Tällainen olisi hyvin johdonmukaisesti tukemassa patsashysteriaa.
Lopuksi haluan sanoa, että en millään voi hyväksyä Venäjän tai Putinin raakamaista hyökkäystä Ukrainaan. Haluan kuitenkin aina puolustaa historia, sillä historia on ainoa, josta voidaan oppia tulevaisuuteen. Lainaus: "Historiaa ei voi taaksepäin tuupata, mutta tyranni saa aina palkkansa".
Pertti Pokki (sd.)
Laitila