Moni näis­tä on­gel­mis­ta oli­si kor­jat­ta­vis­sa yk­si­lö­ta­sol­la ja per­heis­sä, yh­teis­kun­nal­la­kin on kei­non­sa. Ei oi­rei­le­va nuo­ri ta­hal­laan käyt­täy­dy ku­ten käyt­täy­tyy, vaan seu­rauk­se­na jos­tain muus­ta. Pal­jon pu­hu­taan sii­tä, et­tä kor­ja­taan var­hais­kas­va­tuk­sen puut­tei­ta tai kou­lun on­gel­mia. Kui­ten­kin pi­tää läh­teä pe­rus­teis­ta liik­keel­le: van­hem­muu­des­ta ja mitä ny­ky­ään ko­to­na ta­pah­tuu.

Some on on­gel­ma lap­sil­le ja nuo­ril­le, mal­lin­sa saa­vat van­hem­mil­taan. Myös ai­kuis­vä­es­tön käy­tös­mal­li so­mes­sa kai­pai­si ryh­ti­lii­ket­tä niin käy­tön mää­rän kuin ta­van­kin suh­teen.

Ylel­tä tuli 10.3. ar­tik­ke­li Pa­hoin­voi­va Suo­mi, joka nau­laa ka­rul­la ta­val­la syi­tä nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­den kas­vul­le. Some ruok­kii vä­ki­val­lan ihan­noin­tia. On­ko siis ih­me, et­tä nuo­ri käyt­täy­tyy kuin käyt­täy­tyy? Tik­to­kia käyt­tä­vät jo hy­vin nuo­ret kou­lu­lai­set, ei­kä van­hem­mil­la ole ky­kyä seu­ra­ta, mitä siel­tä kat­so­taan. Ri­kol­li­suus ja vä­ki­val­ta ar­ki­päi­väis­ty­vät. Nuor­ten käyt­tä­mä some ruok­kii ra­di­ka­lis­mia.

Täl­lä on väis­tä­mät­tä vai­ku­tuk­sen­sa kou­lun­käyn­tiin, uni­ryt­miin, pään­sär­ky- ja ryh­ti­on­gel­miin sekä en­nen kaik­kea so­si­aa­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen tois­ta koh­taan.

Vaik­ka sa­no­taan, et­tä some on ny­kyi­nen koh­taa­mis­paik­ka, en us­ko tä­hän. Tar­vit­sem­me oi­kei­ta koh­taa­mi­sia oi­ke­an ih­mi­sen kans­sa.

Kun ny­ky­ai­kai­sen koh­taa­mi­sen voi teh­dä omas­ta huo­nees­ta kän­ny­kän kaut­ta, ih­mi­nen eris­täy­tyy huo­maa­mat­taan. Jos ja kun koh­taa­mi­set so­mes­sa ovat ne­ga­tii­vi­sia, pa­hoin­voin­ti koh­taa­mi­sis­ta kas­vaa ja alat ra­di­ka­li­soi­tu­maan ja eris­täy­ty­mään en­tis­tä enem­män.

Ai­kui­sil­le: koh­tuul­li­nen oma so­men käyt­tö, käyt­täy­dy asi­al­li­ses­ti, ra­joi­ta lap­se­si so­men käyt­töä, tie­dä pa­rem­min mitä lap­se­si so­mes­sa te­kee, tee lap­se­si kans­sa jo­tain ihan yk­sin­ker­tais­ta.

Yh­teis­kun­nal­le: niin­kin yk­sin­ker­tai­nen asia kuin nuor­ten ke­sä­työ. It­se olen elä­nyt nuo­ruu­te­ni ai­ka­kau­del­la, jol­loin ke­sä­töi­tä ei ole ko­vin pal­joa kont­rol­loi­tu. Kak­si kuu­kaut­ta ke­sä­töi­tä, pit­kiä päi­viä ja kai­ken­lais­ten ko­nei­den käyt­töä. Nyt näis­tä ei sai­si teh­dä yh­tä­kään, jopa niin et­tä alai­käi­siä ei vält­tä­mät­tä ote­ta ol­len­kaan ke­sä­töi­hin.

Par­haat nuo­ruus­muis­tot ovat juu­ri ke­sä­töis­tä. Mik­si viem­me nämä muis­tot nuo­ril­tam­me? Tämä, jos mikä muo­vaa nuor­ten suh­tau­tu­mis­ta tu­le­vaan työ­u­raan ja työn­te­koon.

Pu­hu­taan cur­ling-van­hem­muu­des­ta, jos­sa las­ten tiel­tä si­lo­tel­laan ro­soi­suuk­sia, mut­ta ai­van hy­vin voi­daan pu­hua myös cur­ling-yh­teis­kun­nas­ta, jos­sa kai­ke­ni­käis­ten kan­sa­lais­ten pol­ku­ja si­lo­tel­laan.

Suo­mi ajau­tuu vauh­dil­la koh­ti ame­rik­ka­lais­ta mal­lia, jos­sa yk­si­lön vas­tuu­ta vä­hen­ne­tään ja sa­mal­la yh­teis­kun­nan vas­tuu­ta kas­va­te­taan. Tämä on ka­ma­la mal­li. Va­paan kas­va­tuk­sen me­to­di ajas­sa, jos­sa yk­si­lön vas­tuu toi­min­nas­taan vä­he­nee, muo­vaa ajat­te­lu­maa­il­maa sel­lai­sek­si, joka ei tä­män yh­teis­kun­nan asi­oi­ta edis­tä.

Kai­ken toi­min­nan ko­to­na, var­hais­kas­va­tuk­ses­sa, kou­lu­tuk­ses­sa ja kas­vus­sa pi­täi­si täh­dä­tä sii­hen, et­tä meil­le kas­vai­si vah­vo­ja ja it­se­näi­siä su­ku­pol­via sen si­jaan, et­tä iso osa elä­män vai­heis­ta tar­vit­see jon­kin­lais­ta tu­kea tai oh­jaus­ta. Mah­dol­li­suus työl­lis­ty­mi­seen ja ke­sä­töi­den mer­ki­tys riit­tä­vän ai­kai­ses­sa vai­hees­sa ovat kes­ki­ös­sä.

14-vuo­ti­as voi ol­la kyp­sä mo­nen­lai­siin ke­sä­työ­teh­tä­viin. Sil­ti moni sa­noo, et­tä en­sim­mäi­nen työ­kon­tak­ti on vas­ta yli 20-vuo­ti­aa­na. Nämä vä­lis­sä ole­vat vuo­det ovat huk­kaan hei­tet­tyä po­ten­ti­aa­lia nuo­ril­le it­sel­leen, työ­nan­ta­jil­le ja yh­teis­kun­nal­le.

Sik­si pu­hun myös alai­käis­ten yrit­tä­jyy­des­tä, kos­ka se on mo­nel­le ai­noa vaih­to­eh­to työl­lis­tyä ke­sä­kau­del­la. An­ne­taan va­paut­ta ja vaa­di­taan vas­tuu­ta.

Jyr­ki Susi

Lii­ke nyt