Jani Si­no­kin, fi­lo­so­fi­an tut­ki­jan, mie­li­pi­de­kir­joi­tus Tu­run Sa­no­mis­sa 12.9. he­rät­ti mie­len­kiin­non, kos­ka en sii­tä juu­ri mi­tään ym­mär­tä­nyt, fi­lo­so­fi­aa kun kai­ke­ti oli.

Kä­si­tyk­se­ni suo­men kie­les­tä on, et­tä yh­tään yk­si­kir­jai­mis­ta sa­naa ei ole. Ruot­sin kie­les­sä kyl­lä­kin esi­mer­kik­si ö. Luin koko pit­kän mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sen yrit­tä­en löy­tää vil­la­koi­ran yti­men, en löy­tä­nyt.

Sen täs­tä ym­mär­sin, et­tä lu­et­te­le­mal­la aak­ko­set syyl­lis­tyn ra­sis­miin. Voi mei­tä rauk­ko­ja, joi­den su­ku­ni­mes­sä on kak­si n -kir­jain­ta, ra­sis­ti­sia lie­ne­vät ni­met, it­se­kin kuu­lun tä­hän kas­tiin. Luu­lin ole­va­ni osa vä­hät­te­le­vien jouk­koa, kos­ka -nen on di­mi­nu­tii­vi-il­mai­su. Olen pie­ni Au­vi.

Pa­rem­min ym­mär­täi­sin M-kir­jai­men, kos­ka se ään­ne­tään usein ”äm­mä”. Täs­sä lou­ka­taan tasa-ar­voa mies­ten ja nais­ten vä­lil­lä. Fi­lo­so­fia on vii­sau­den ra­kas­ta­mis­ta ja ajat­te­lu­pe­rin­ne, joka pys­tyy tar­vit­ta­es­sa kään­tä­mään vaik­ka mus­tan va­koi­sek­si.

N-kir­jain­ta käy­te­tään ly­hen­teis­sä: pie­ni n – mil­jar­di­so­sa, noin -sana ja ne­ton ly­hen­ne, iso N: luon­nol­lis­ten lu­ku­jen jouk­ko, ty­pen ke­mi­al­li­nen merk­ki, nor­ja­lai­sen ajo­neu­von kan­sal­lis­tun­nus ja il­man­suun­ta­na poh­joi­nen.

Näis­tä en ra­sis­mia löy­tä­nyt. Van­han kan­san to­tuus pi­tä­nee paik­kan­sa: sii­tä puhe, mis­tä puu­te.

Jos lo­pet­tai­sim­me ra­sis­mi­höm­päs­tä pu­hu­mi­sen ja kir­joit­ta­mi­sen, em­me oli­si ke­tään vas­taan em­me­kä ke­nen­kään puo­lel­la, vaan koh­te­li­sim­me ih­mi­siä ih­mi­si­nä.

Ee­va Au­vi­nen

Naan­ta­lin Me­ri­mas­ku