Maskulaisten ikkunoista näkyy enimmäkseen metsää, rantoja ja Suomen vanhinta kulttuurimaisemaa. Koronavuonna liikkuminen lähiympäristössä on ollut meille henkireikä, joka on muistuttanut Maskussa asumisen parhaista puolista. Polut rakkaisiin lähimetsiin lähtevät omasta pihapiiristä eli terveyttä tuova liikunta on helppoa.
Tiedämme, että viheralueemme tarjoavat hyvinvoinnin lisäksi myös tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten hiilen sidontaa, melun vaimennusta tai pölytystä.
Maisema voi muuttua eikä aina mieluiseen suuntaan. Maskulaisille tehty vetovoimakysely myös paljastaa tyytymättömyyttä tapaan, jolla ympäristöämme hoidetaan.
Miten ympäristöön vaikuttavat päätökset kunnassamme tehdään ja voiko tavallinen kuntalainen vaikuttaa omaan lähiympäristönsä muutoksiin ja hoitoon? Kuntalain mukaan kunnan tulee luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvata asukkailleen terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö.
Ympäristöstä huolehtiminen toki maksaa, mutta huono hoito tai pitäytyminen entisessä eivät aina ole edes säästöä. Nurmikot vaativat jatkuvaa leikkaamista, mutta hoidettu keto tai laidun on ilo kulkijalle ja elonkirjolle. Talousmetsistä saa rahaa, mutta kunnan kaikista metsistä saatavaksi arvioitu tuotto vuotta kohti jää tyypillisen omakotitontin tasolle. Esteettinen ja monipuolinen ympäristö lisää kunnan vetovoimaa satunnaisen kävijän silmissä, houkuttelee uusia asukkaita ja kasvattaa asuinympäristön rahallistakin arvoa.
Tavoitteiden asettaminen on kunnan tärkein tehtävä ympäristönhoidossa. Päättäjät joko tekevät viranhaltijoiden ehdotuksista tietoisia arvovalintoja tai kokevat kysymykset epäoleellisiksi. Miten kaavoituksella turvataan lähivirkistysalueet? Pyritäänkö metsätulon maksimointiin? Ovatko asutuksen lähellä olevat metsät talousmetsiä vai virkistysalueita? Tarvitaanko kunnallisia ja ylikunnallisia reittejä ja virkistyspaikkoja? Järjestetäänkö niiden ylläpito, tiedottaminen ja merkitseminen maastoon? Millainen siisteys ja hoidon taso on tavoitteena julkisilla alueilla kuten puistoissa ja tien varsilla?
Käytännön toimia viheralueiden hoidossa ei kunnan tarvitse toteuttaa yksin, mutta kokonaisuuden johtamista kunta ei voi ulkoistaa. Kunnan tulee koordinoida eri toimijoiden eli kunnan, yritysten, yhteisöjen ja kuntalaisten työ toimivaksi kokonaisuudeksi. Hyvä ennakkoymmärrys tavoitteista ja tarpeista on eduksi myös toistuvien, mutta satunnaisten valtion ja muiden toimijoiden rahanjakojen varalta.
Asiantuntemusta on helppo hankkia ulkopuolelta. Viherympäristöliitto on julkaissut suunnitteluohjeita ja kunnossapitoluokituksen erilaisille ympäristöille. Soveltamiseen erikoistuneita yhdistyksiä ja yrityksiä löytyy helposti. Metsien hoitosuunnitelmia ja toteutuksia tarjoavat varsin monet alueen toimijat. Lähialueiden kunnista on saatavina myös esimerkkejä hyvin toteutetuista metsäsuunnitelmista.
Kuntalaiset voivat kanavoida aktiivisuutensa yhdistysten kautta tai seuraamalla ja kommentoimalla kunnan tekemiä valintoja joko suoraan tai päättäjien kautta. Merkittävimmät päätökset julkaistaan kunnan sivuilla, ja niistä on valitusoikeus. Päättäjiksi valituilla on velvollisuus avata kuntalaisille suunnitelmia, päätöksiä ja niiden taustoja. Näiden lisäksi kuntalaisten konkreettiset ehdotukset ovat tervetulleita, vaikka kuulemisen muodoissa ja taustamateriaalin ymmärrettävyydessä on selvästi parantamisen varaa Maskussa.
Irma Saloniemi (vihr.)
Masku