Hel­sin­gin Sa­no­mat uu­ti­soi (6.10.) huo­les­tut­ta­vas­ta ke­hi­tyk­ses­tä, jos­sa yhä use­am­mat nuo­ret työ­i­käi­set ha­ke­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä mie­len­ter­vey­son­gel­mien vuok­si. Tämä on merk­ki va­ka­vas­ta on­gel­mas­ta, jo­hon on re­a­goi­ta­va.

Yh­dis­ty­neet Kan­sa­kun­nat on jul­kais­sut mie­len­ter­veys ja hy­vin­voin­tist­ra­te­gi­an vuo­del­le 2024 ja sen jäl­keen. Se täh­tää työ­ym­pä­ris­tö­jen ke­hit­tä­mi­seen si­ten, et­tä mie­len­ter­veys ja hy­vin­voin­ti ote­taan huo­mi­oon. Stra­te­gia tar­jo­aa tie­kar­tan, joka voi ol­la myös Suo­men tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta rat­kai­se­va. Mei­dän on luo­ta­va työ­e­lä­mä, jos­sa jo­kai­sen mie­len­ter­veyt­tä tu­e­taan sys­te­maat­ti­ses­ti ja jos­sa on­gel­miin tar­jo­taan apua ajois­sa.

Mie­len­ter­vey­den tu­ke­mi­nen työ­e­lä­mäs­sä ei ole vain yk­si­lön hy­vin­voin­tia kos­ke­va asia, vaan se vai­kut­taa suo­raan myös koko yh­teis­kun­nan toi­min­taan. Jos em­me pa­nos­ta mie­len­ter­vey­teen, vai­ku­tuk­set nä­ky­vät li­sään­ty­vi­nä sai­raus­pois­sa­o­loi­na, en­ne­nai­kai­si­na elä­köi­ty­mi­si­nä ja työ­te­hon hei­ken­ty­mi­se­nä. Tämä vai­kut­taa suo­raan val­ti­on ve­ro­tu­loi­hin ja yri­tys­ten me­nes­tyk­seen.

YK:n stra­te­gi­as­sa ko­ros­te­taan, et­tä mie­len­ter­vey­sa­si­ois­sa kai­kil­la on roo­li. Tämä ei kos­ke vain päät­tä­jiä, vaan myös työ­yh­tei­sö­jen jä­se­niä ja esi­hen­ki­löi­tä. Mie­len­ter­vey­teen liit­ty­viä ris­ke­jä on eh­käis­tä­vä en­na­kol­ta. Työ­pai­koil­la on edis­tet­tä­vä sel­lais­ta il­ma­pii­riä, jos­sa hy­vin­voin­ti ja hen­ki­nen ter­veys ovat osa päi­vit­täis­tä kes­kus­te­lua. Eri­tyi­sen tär­ke­ää on, et­tä jo­kai­nen työn­te­ki­jä tun­tee saa­van­sa tu­kea, jos mie­len­ter­vey­son­gel­mia il­me­nee.

Kun pu­hum­me tu­le­vai­suu­den työ­e­lä­mäs­tä, mei­dän on muis­tet­ta­va, et­tä yk­si rat­kai­su ei toi­mi kai­kil­le. Työ­e­lä­män on ol­ta­va jous­ta­vaa ja in­hi­mil­lis­tä. Po­liit­ti­set päät­tä­jät ovat avai­na­se­mas­sa, kun pu­hu­taan mie­len­ter­vey­den edis­tä­mi­ses­tä yh­teis­kun­nal­li­sel­la ta­sol­la. Hei­dän on var­mis­tet­ta­va, et­tä mie­len­ter­veys­pal­ve­lut ovat hel­pos­ti saa­ta­vil­la ja et­tä työ­e­lä­mää kos­ke­vas­sa lain­sää­dän­nös­sä ote­taan huo­mi­oon mie­len­ter­vey­den tär­keys. Tämä ei ole vain mo­raa­li­nen vel­vol­li­suus, vaan myös ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää.

Mie­len­ter­vey­teen pa­nos­ta­mi­nen ei ole pelk­kä kus­tan­nus, vaan in­ves­toin­ti, joka mak­saa it­sen­sä mo­nin­ker­tai­ses­ti ta­kai­sin. Työ­nan­ta­jat hyö­ty­vät, kun työn­te­ki­jät py­sy­vät pi­dem­pään työ­e­lä­mäs­sä ja yri­tyk­set hyö­ty­vät, kun sai­raus­pois­sa­o­lot vä­he­ne­vät. Tämä on voit­to kai­kil­le.

On myös tär­ke­ää, et­tä en­nal­ta­eh­käi­sy on kes­ki­ös­sä. Em­me voi vain hoi­taa on­gel­mia sil­loin, kun ne il­me­ne­vät, vaan mei­dän on eh­käis­tä­vä nii­tä. Tämä tar­koit­taa, et­tä työ­pai­koil­la on luo­ta­va sel­lai­nen kult­tuu­ri, jos­sa hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen on osa ar­kea. Mie­len­ter­vey­sa­si­ois­ta on voi­ta­va pu­hua avoi­mes­ti ja työn­te­ki­jöi­den on voi­ta­va pyy­tää apua il­man pel­koa lei­mau­tu­mi­ses­ta.

Mie­len­ter­vey­den tu­ke­mi­nen työ­e­lä­mäs­sä on myös tasa-ar­vo­ky­sy­mys. Kai­kil­la on taus­tas­ta riip­pu­mat­ta oi­keus työ­ym­pä­ris­töön, joka tu­kee hei­dän hy­vin­voin­ti­aan. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää, kun pu­hu­taan haa­voit­tu­vas­sa ase­mas­sa ole­vis­ta ryh­mis­tä, ku­ten nuo­ris­ta työn­te­ki­jöis­tä, joil­la mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta joh­tu­neet elä­ke­ha­ke­muk­set ovat li­sään­ty­neet.

Meil­lä on mah­dol­li­suus ra­ken­taa työ­e­lä­mä, jos­sa mie­len­ter­veys ja hy­vin­voin­ti ovat etu­si­jal­la. Toi­vo pa­rem­mas­ta tu­le­vai­suu­des­ta läh­tee vii­sais­ta pää­tök­sis­tä, jot­ka aset­ta­vat ih­mis­ten hy­vin­voin­nin etu­si­jal­le. Nyt on ai­ka var­mis­taa, et­tä mie­len­ter­veys on työ­e­lä­män pe­rus­ki­vi.

Mari Lah­ti

ter­veys­tie­tei­den toh­to­ri

mie­len­ter­vey­sa­lan tut­ki­ja

alu­e­val­tuu­tet­tu (sd.)