Kiitämme MTK Varsinais-Suomea aktiivisesta osallistumisesta Vesien ja voimien vaihemaakuntakaavan valmisteluun. Yhteinen tavoitteemme on sekä elinvoimainen maatalous että Saaristomeren ja muiden vesistöjen tilan parantaminen.
Vaihemaakuntakaavan valmistelussa on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka tukevat vesien tilan parantamista maakuntakaavatasolla ilman, että ne ohjaavat yksittäisten tilojen viljelyratkaisuja tai korvaavat maatalouden ympäristölainsäädäntöä ja tukijärjestelmiä. Kaavaratkaisujen vaikutuksia sekä niiden mahdollisia tulkintoja arvioidaan huolellisesti valmistelun edetessä.
Saaristomeren tilan parantaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampaa toimenpiteiden kohdentamista. Maakuntakaavan tehtävänä on maakunnallisella tasolla tunnistaa alueita, joilla vesiensuojelutoimilla voidaan saavuttaa suurin hyöty ja tukea viranomaisten, hanketoimijoiden ja rahoittajien yhteistä tilannekuvaa.
Maakuntakaavoituksen tehtävänä ei ole korvata elinkeinojen edunvalvontaa eikä ottaa kantaa maatalouspolitiikkaan. Sen tehtävänä on tarkastella maakunnan alueidenkäyttöä ja kehittämistä kokonaisuutena. Saaristomeren tilan parantaminen, vesienhoidon vaikuttavuus ja maatalouden toimintaedellytykset ovat kaikki maakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä, joiden yhteensovittaminen kuuluu maakuntakaavoituksen perustehtävään.
Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään, että kartalla uomamerkinnällä osoitettujen vesistöjen varsilla tuetaan vesien- ja merenhoidon toimia, joilla vähennetään ravinnekuormitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa resurssien kohdentamista alueille, joilla toimenpiteistä saadaan suurin hyöty. Alueet on valittu paikkatietoanalyysien ja muun tausta-aineiston perusteella. Niissä luonnonmaantieteelliset olosuhteet ja ominaispiirteet ovat sellaisia, että kiintoainesta ja sen mukana ravinteita kulkeutuu vesistöihin keskimääräistä enemmän.
Uomamerkinnän tavoitteena ei ole korvata nykyisiä maatalouden ympäristökorvauksia tai muita tukijärjestelmiä. Maakuntakaava ei määrittele maataloustukien ehtoja, sillä tukipolitiikka ja kaavoitus ovat toisistaan erillisiä järjestelmiä. Kaavalla voidaan kuitenkin tuoda esiin alueita, joilla vesiensuojeluun tarkoitettujen julkisten varojen ja hankerahoituksen kohdentaminen olisi erityisen vaikuttavaa.
Periaatteena on kohdistaa vesien tilaa parantavia toimia sinne, missä ne vaikuttavat tehokkaimmin. Merkintään on erikseen kirjattu, ettei se rajoita uomiin rajautuvien alueiden maa- ja metsätalouskäyttöä. Maakuntakaavaluonnos ei sisällä suojelumerkintöjä.
Pidämme tärkeänä, että maanomistajien, viljelijöiden, kuntien ja viranomaisten näkemykset tulevat aidosti kuulluiksi. Maakuntakaava valmistellaan avoimessa vuorovaikutuksessa, ja lausuntokierroksen palaute on keskeisessä roolissa jatkovalmistelussa.
Varsinais-Suomen suurimmat ympäristö- ja elinvoimahaasteet ratkaistaan yhteistyöllä. Siksi toivomme rakentavaa keskustelua yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Heidi Saaristo-Levin
Suunnittelujohtaja
Varsinais-Suomen liitto