Kes­kus­ta jät­ti Lii­ke Ny­tin kans­sa hel­mi­kuun alus­sa vä­li­ky­sy­myk­sen Suo­men työt­tö­myy­des­tä, joka on nyt Eu­roo­pan pa­hin.

Työt­tö­mä­nä on jo 351 500 suo­ma­lais­ta. Nuo­ria työt­tö­miä on 43 000 ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä 137 700. Kor­ke­as­ti kou­lu­tet­tu­ja työt­tö­miä on enem­män kuin kos­kaan en­nen.

Työt­tö­myys pii­naa koko maa­ta. An­ka­rim­mil­laan työt­tö­myys on Poh­jois-Kar­ja­las­sa ja Kes­ki-Suo­mes­sa, mut­ta se on kui­ten­kin to­del­la kor­ke­al­la myös ruuh­ka-Suo­mes­sa Pir­kan­maal­la, Uu­del­la­maal­la ja Var­si­nais-Suo­mes­sa. Meil­lä Vak­ka-Suo­mes­sa ja Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa ti­lan­ne on erit­täin paha au­to­teh­taan muu­tos­neu­vot­te­lui­den ta­kia.

Hal­li­tuk­sen ta­lous- ja työl­li­syys­po­li­tiik­ka on va­li­tet­ta­vas­ti epä­on­nis­tu­nut. Suo­ma­lai­sil­le lu­vat­tiin 100 000 työ­paik­kaa li­sää. Ti­las­to­kes­kuk­sen tren­dil­lä mi­ta­ten työt­tö­miä on kui­ten­kin tul­lut jo yli 100 000 li­sää ver­rat­tu­na vuo­den 2023 ke­sä­kuu­hun, jol­loin hal­li­tus aloit­ti. Tä­hän on va­li­tet­ta­vas­ti pää­dyt­ty pit­kän yli 15 vuo­den hei­kon ta­lou­del­li­sen ja tuo­tan­nol­li­sen kil­pai­lu­ky­vyn tu­lok­se­na.

Suo­mi tar­vit­see suun­nan­muu­tok­sen. Koko maa­han pi­tää saa­da li­sää työ­paik­ko­ja. Se edel­lyt­tää yrit­tä­jyy­den mer­ki­tyk­sen tun­nus­ta­mis­ta ja sen mu­kai­sia pää­tök­siä.

Tar­vi­taan rat­kai­su­ja, joil­la yri­tyk­sil­le koko maas­sa luo­daan pa­rem­pia työl­lis­tä­mi­se­del­ly­tyk­siä ja ih­mi­sil­le pa­rem­pia työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Tar­vi­taan uu­sia työ­paik­ko­ja.

Työ­pai­kat syn­ty­vät eten­kin pie­niin ja kes­ki­suu­riin yri­tyk­siin. Nii­den toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä pi­tää pa­ran­taa. No­peim­min työ­paik­ko­ja voi tul­la al­le kym­me­nen hen­ki­lön mik­ro­y­ri­tyk­siin, joi­ta Suo­mes­sa toi­mii ak­tii­vi­ses­ti noin 350 000. Nii­den lii­ke­vaih­to on yh­teen­sä noin sata mil­jar­dia eu­roa.

Jopa 11 pro­sent­tia mik­ro- ja yk­si­ny­rit­tä­jis­tä oli­si val­mis palk­kaa­maan työn­te­ki­jän vuo­den si­säl­lä. Se tar­koit­tai­si yli 30 000 uut­ta työ­paik­kaa. Jos työl­li­syys pa­ra­ni­si edes puo­lel­la täs­tä, eli Suo­meen saa­tai­siin 15 000 li­sä­työl­lis­tä uu­si­na yrit­tä­ji­nä ja hei­dän palk­kaa­mi­naan työn­te­ki­jöi­nä, jul­ki­nen ta­lous voi­si vah­vis­tua 300 mil­joo­nal­la eu­rol­la.

Esi­mer­kik­si yrit­tä­jien en­sim­mäi­sen työn­te­ki­jän palk­kaus­ta voi­si hel­pot­taa olen­nai­ses­ti sil­lä, et­tä si­vu­ku­lut oli­si­vat en­sim­mäi­sen vuo­den ajan puo­li­tet­tu nor­maa­liin ta­soon­sa ver­rat­tu­na. Yri­tys­ten työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alen­ta­mi­nen kan­nus­tai­si osal­taan palk­kaa­maan eten­kin nuo­ria ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä.

Tar­vi­taan myös uu­dis­tuk­sia, joil­la hel­po­te­taan työt­tö­mäk­si jou­tu­neen ar­kea. Työn­te­on tu­li­si ai­na ol­la kan­nat­ta­vaa. Työt­tö­myys­tur­van suo­ja­o­sa pi­tää pa­laut­taa, jot­ta pie­ni­muo­toi­nen työn­te­ko kan­nat­tai­si työt­tö­mä­nä ol­les­sa. Työn­ha­kua pi­tää uu­dis­taa niin, et­tä ih­mis­ten eri­lai­set elä­män­ti­lan­teet huo­mi­oi­daan pa­rem­min. Il­man kou­lu­tus­ta ole­va ikään­ty­nyt pit­kä­ai­kais­työ­tön tar­vit­see työl­lis­ty­äk­seen eri­lai­sia pal­ve­lu­ja kuin en­sim­mäis­tä työ­paik­kaan­sa ha­ke­va kor­ke­a­kou­lu­tet­tu nuo­ri.

Hal­li­tus vas­taa sii­tä, et­tä tä­hän kar­me­aan ti­lan­tee­seen on ajau­dut­tu. Sil­lä on myös vie­lä rei­lun vuo­den ajan val­ta muut­taa asi­oi­ta. Työt­tö­myy­teen pi­tää puut­tua täs­sä ja nyt. Kes­kus­tas­sa olem­me mil­loin ta­han­sa val­mii­ta yh­teis­työ­hön..

Mau­ri Kon­tu

Kan­sa­ne­dus­ta­ja (kesk.)