Kes­kus­te­lu kun­tien mää­räs­tä sekä ole­mas­sa­o­lon edel­ly­tyk­sis­tä on jäl­leen tii­vis­ty­mäs­sä edus­kun­ta­vaa­lien lä­hes­ty­es­sä. Kes­kus­te­lu kul­mi­noi­tuu yleen­sä kah­teen ää­ri­pää­hän: maa­kun­tien suur­ten kes­kus­kau­pun­kien ää­neen tai pien­ten kun­tien on­gel­miin. Näi­den vä­liin jää Suo­mes­sa usein vä­häl­le huo­mi­ol­le kau­pun­ki­ryh­mä, jol­la on ko­ko­aan suu­rem­pi mer­ki­tys: seu­tu­kau­pun­git.

Seu­tu­kau­pun­git ovat seu­tu­kun­tien­sa ja ta­lou­sa­lu­ei­den­sa kes­kuk­sia, mut­ta ne ei­vät ole maa­kun­ta­kes­kuk­sia. 58 seu­tu­kau­pun­kia si­jait­see maan­tie­teel­li­ses­ti laa­jal­la alu­eel­la ja niis­sä asuu lä­hes mil­joo­na asu­kas­ta. To­del­li­suu­des­sa seu­tu­kau­pun­git kan­ta­vat vas­tuu­ta pal­jon it­se­ään laa­jem­mis­ta alu­eis­ta. Ne yl­lä­pi­tä­vät pal­ve­lu­verk­koa yli kun­ta­ra­jo­jen ja pi­tä­vät sa­mal­la laa­jo­ja alu­ei­ta Suo­mes­sa elin­voi­mai­si­na, ak­tii­vi­si­na ja asut­tui­na.

Seu­tu­kau­pun­git pys­ty­vät hyö­dyn­tä­mään maan­tie­teel­li­sen si­jain­tin­sa eri­tyis­piir­tei­tä, oli­pa kyse te­ol­li­sis­ta in­ves­toin­neis­ta, mat­kai­lus­ta tai maa­ta­lou­des­ta, ja ra­ken­ta­maan rat­kai­su­ja, jot­ka so­pi­vat juu­ri nii­den alu­eel­le.

Vien­ti­te­ol­li­suu­den mo­net kor­ke­an tek­no­lo­gi­an ali­han­kin­ta­ket­jut ulot­tu­vat seu­tu­kau­pun­kei­hin, jois­sa luo­daan mer­kit­tä­vä osa te­ol­li­ses­ta ar­von­luon­nis­ta. Seu­tu­kau­pun­geis­sa tur­va­taan myös huol­to­var­muut­ta: ener­gi­aa, al­ku­tuo­tan­toa ja elin­tar­vik­kei­ta.

Kun­tien tu­le­vaa työn­ja­koa ei pi­täi­si tä­män vuok­si ar­vi­oi­da pel­kän vä­es­tö­mää­rän pe­rus­teel­la. Olen­nai­sem­paa on ky­syä, mis­sä osaa­mi­nen, toi­mi­vat ar­jen ra­ken­teet ja val­mius pal­ve­lui­den hoi­ta­mi­seen jo ovat. Mo­nes­sa seu­tu­kau­pun­gis­sa nämä val­miu­det ovat vah­vat.

Seu­tu­kau­pun­git ve­tä­vät työl­li­syy­sa­lu­ei­ta, hoi­ta­vat ra­ken­nus­val­von­taa, ym­pä­ris­tö­ter­vey­den­huol­toa, ym­pä­ris­tön­suo­je­lua, maa­ta­lous­hal­lin­toa ja maa­ta­lous­lo­mi­tus­ta sekä koor­di­noi­vat kou­lu­tus­kun­ta­yh­teis­työ­tä. Ne ei­vät siis ole kun­ta­ra­ken­teen vä­liin­pu­to­a­jia, vaan vas­tuun­kan­ta­jia.

Juu­ri täs­tä syys­tä myös vas­tuu­kun­ta­mal­lia pi­täi­si aja­tel­la uu­del­la ta­val­la. Pel­kän asu­kas­mää­rän tui­jot­ta­mi­sen si­jaan vas­tuu­kun­nan ase­man tu­li­si pe­rus­tua ole­mas­sa ole­vaan ky­vyk­kyy­teen: sii­hen, pys­tyy­kö kau­pun­ki yl­lä­pi­tä­mään riit­tä­vää omaa osaa­mis­ta, ra­ken­ta­maan toi­mi­via pal­ve­lu­ket­ju­ja ja hoi­ta­maan teh­tä­viä myös ym­pä­röi­vän alu­een puo­les­ta ja sen hy­väk­si.

Seu­tu­kau­pun­git ovat mo­nin pai­koin luon­te­vam­pia kun­ta­yh­teis­työn ve­tu­rei­ta kuin suu­ret maa­kun­ta­kes­kuk­set, kos­ka seu­tu­kau­pun­git tun­te­vat oman alu­een­sa tar­peet ja eri­tyis­piir­teet pa­rem­min.

Sen si­jaan, et­tä kun­ta­ra­ken­ne­kes­kus­te­lus­sa kes­ki­ty­tään vain kun­tien mää­rään, tu­li­si poh­tia sy­väl­li­sem­min sitä, mil­lai­nen kun­ta­verk­ko pal­ve­lee Suo­mea par­hai­ten. Jos ha­lu­am­me pi­tää koko Suo­men elä­vä­nä ja asut­tu­na, tar­vit­sem­me kes­kus­te­luun mu­kaan seu­tu­kau­pun­git. Ne ei­vät ole hal­lin­nol­li­nen vä­li­muo­to, vaan osa rat­kai­sua.

Kun seu­tu­kau­pun­ki voi hy­vin, myös sitä ym­pä­röi­vä alue voi hy­vin.

Ma­ria Sor­vis­to

pj. Seu­tu­kau­pun­ki­ver­kos­to

kau­pun­gin­joh­ta­ja, Yli­vies­ka

Jari Ke­sä­nie­mi

vpj. Seu­tu­kau­pun­ki­ver­kos­to

kau­pun­gin­joh­ta­ja, Fors­sa