Kun muu­tin per­hee­ni kans­sa Mas­kun Hu­mik­ka­laan 1980, niin Mas­kus­sa oli kaik­ki hy­vin. Mei­tä oli jouk­ko in­nok­kai­ta nuo­ria oma­ko­ti­ta­lon ra­ken­ta­jia. Väki kas­voi kii­tet­tä­väs­ti, ra­ken­ta­mi­nen oli joka ta­val­la vil­kas­ta. Ra­ken­net­tiin muun mu­as­sa oma ter­veys­kes­kus ja pal­jon muu­ta.

Mas­kun kun­nan ke­hi­tys hi­das­tui mer­kit­tä­väs­ti kun to­teu­tet­tiin kun­ta­lii­tos As­kais­ten ja Le­mun kans­sa.

Pa­laan his­to­ri­aan sen ver­ran, et­tä ny­ky­päät­tä­jät­kin ta­ju­a­vat min­kä vir­heen te­ki­vät sil­loi­set päät­tä­jät, kun As­kai­nen ja Lemu lii­tet­tiin Mas­kuun 1.1.2009. Vuon­na 2008 ve­rop­ro­sen­tit oli­vat As­kais­ten 19,5, Le­mun 19,0 ja Mas­kun 16,5 ja vas­taa­vas­ti asu­kas­mää­rät oli­vat As­kais­ten 1007, Le­mun 1819 ja Mas­kun 6557.

Kun­ta­lii­tok­sen as­tu­es­sa voi­maan vuon­na 2009 uu­den Mas­kun kun­nan tu­lo­ve­rop­ro­sen­tik­si vah­vis­tet­tiin 16,5, joka oli huo­mat­ta­vas­ti al­hai­sem­pi kuin Mas­kuun lii­te­tyis­sä kun­nis­sa. Mas­ku oli sil­loin ve­ro­pa­ra­tii­si, jos ver­ra­taan sen ajan Tur­kuun, joka oli 2 %-yk­sik­köä kal­liim­pi Mas­kua.

Kun­ta­lii­tok­sen jäl­keen kun­nan ta­lous­ke­hi­tys on men­nyt pa­has­ti pie­leen Mas­kus­sa. Ve­rop­ro­sent­ti oli vuon­na 2022 en­nen so­teu­u­dis­tus­ta 20,75.. Kun­ta­lii­tos­ten jäl­keen pal­ve­lut As­kai­sis­sa ja Le­mus­sa ovat käy­tän­nös­sä lop­pu­neet ko­ko­naan: kum­mas­sa­kin on yk­si kaup­pa, ei juu­ri muu­ta. Kun­ta­lii­tos oli hei­dän osal­tan­sa vir­he­rat­kai­su.

So­teu­u­dis­tuk­sen jäl­kei­nen on elä­mä tuo­nut pal­jon muu­tok­sia Mas­kuun­kin, mut­ta ei ai­na niin po­si­tii­vis­ta. Kus­tan­nuk­set nou­se­vat ta­sai­ses­ti koko ajan ja sik­si kun­nan­kin oli jäl­leen ko­ro­tet­ta­va kun­nal­lis­ve­roa 8,10:stä 8,50 pro­sent­tiin, joka on yli maan kes­ki­ar­von. So­ten osuus kaik­kien kun­tien osal­ta on 12,64 %. Kun­nil­la ei ole so­te­o­suut­ta vaan se on kai­kil­la sama.

On­ko se oi­keu­den­mu­kai­nen, niin sii­hen ei­vät ole osan­neet vas­ta­ta edes vii­saat ta­lous­mie­het, pu­hu­mat­ta­kaan po­li­tii­kois­ta, jot­ka ovat ai­na eri miel­tä kuin me vii­saat kan­sa­lai­set.

Kun­ta­lii­tok­sen jäl­keen me­ne­tim­me it­se­näi­syy­tem­me ja ke­hi­tys py­säh­tyi, kun­taan jäi niin sa­not­tu­ja. jar­ru­mie­hiä, jot­ka es­ti­vät kun­taa ke­hit­ty­mäs­tä. Jos ha­lu­taan to­sis­saan ke­hit­tää kun­taa, niin pi­tää luo­da uu­sia yri­tyk­siä, työ­paik­ko­ja, pal­ve­lui­ta ja nuo­ril­le mah­dol­li­suus opis­kel­la ja har­ras­taa.

Kul­ke­mi­nen on hy­vin tär­ke­ää. Se pää­tös, mitä Mas­kun val­tuus­to teki Fö­lin suh­teen, ei ol­tu lop­puun as­ti har­kit­tu.

Mei­dän oli­si sil­loin yh­des­sä pi­tä­nyt pe­rus­taa Mas­kun, Nou­si­ais­ten ja My­nä­mä­en kans­sa niin sa­not­tu Föli-ryh­mä, joka oli­si val­mis­tel­lut yh­teis­tä Fö­liä. Tämä oras­ta­va ke­hi­tys päät­tyi, kun Mas­kun kun­nan­val­tuus­to päät­ti hy­lä­tä Fö­lin niu­kal­la ään­ten enem­mis­töl­lä. Sa­mal­la pois­tet­tiin Nou­si­ai­nen, joka oli läh­dös­sä mu­kaan Mas­kun kans­sa.

Joka puo­lel­la maa­il­maa on kun­tien yl­lä­pi­tä­miä lii­ken­neyh­teyk­siä, jos­sa kun­nat, kun­ta­lai­set ja yrit­tä­jät vas­taa­vat kus­tan­nuk­sis­ta ja se toi­mii. On kau­pun­ke­ja, jois­sa jouk­ko­lii­ken­ne on mak­su­ton­ta.

Ju­ha­ni Jo­ki­nen

Mas­ku