Iso osa ty­töis­tä jät­tää kou­lu­ruo­kai­lun vä­liin, mikä huo­les­tut­taa tut­ki­joi­ta ja pal­ve­lun tar­jo­a­jia. Mie­les­tä­ni huo­li on yli­ko­ros­tet­tua, ke­tään ei voi pa­kot­taa syö­mään, riit­tää kun kou­lun vel­vol­li­suus täyt­tyy: op­pi­lail­le il­mai­nen ruo­kai­lu on mah­dol­lis­ta kai­kil­le.

Asi­aa tu­lee­kin tar­kas­tel­la myös toi­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta, ny­ky­ään­kin mo­nen op­pi­laan koh­dal­la kou­lu­ruo­ka jää päi­vän ai­no­ak­si läm­pi­mäk­si ate­ri­ak­si ihan pe­rus­tel­luis­ta syis­tä.

Ny­ky­ti­lan­tees­sa ei ole mi­tään uut­ta, eri­ar­voi­suut­ta on ai­na ol­lut ja tu­lee ole­maan, osa op­pi­lais­ta ha­kee kau­pas­ta mie­lui­saa vä­li­pa­laa, ra­hal­la saa, mut­ta kai­kil­la ei ole tätä mah­dol­li­suut­ta, kai­kil­la ra­haa ei ole. Asi­oil­la on ai­na kak­si puol­ta, kou­lu­ruo­ka on tut­ki­tus­ti ra­vit­se­vaa ja ter­veel­li­sem­pää kuin sip­sien na­pos­te­lu.

An­ne­taan nir­soi­li­joi­den vaa­ran­taa ter­vey­ten­sä, yk­si­kään ylä­kou­lu­lai­sis­ta ei voi ve­do­ta tie­don­puut­tee­seen, ei­kä si­ten sy­sä­tä epä­ter­veel­li­siä ruo­kai­lu­tot­tu­muk­si­aan kou­lu­ruo­an tar­jo­a­jien vas­tuul­le.

Yk­sin­ker­tais­ta?

Han­nu Krei­vi­lä