Kokoomuksen maskulaiset ehdokkaat Koivisto ja Lehtojärvi kirjoittivat Vakka-Suomen Sanomien mielipidepalstalla 20.5. Maskun kunnan kouluverkosta. Kirjoituksessa viitataan vuoden 2020 lopulla viranhaltijoiden tekemään palveluverkkoselvitykseen, jonka tarkoituksena oli kuvata Maskun varhaiskasvatus- ja opetuspalveluita ja käytössä olevaa toimintaympäristöä nykyisellään sekä esittää tällä hetkellä tiedossa oleviin lapsimääriin perustuvia palveluverkon kehittämisideoita.
Olemme kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että kunnan kaikki opetusyksiköt ovat nykytilanteessa tarpeellisia, jopa korvaamattomia. Kirjoittajat toivat myös konkreettisesti esiin sen, että Masku on viime vuonna onnistunut osoittamaan Tilastokeskuksen väestöennusteet nimensä mukaisesti vain ennusteiksi.
Viisaalla päätöksenteolla me voimme jatkossakin osoittaa ennusteet vääriksi. Palveluverkkoselvityksessä ja sen tuloksista johdetuissa päätelmissä on kuitenkin tietty perustavanlaatuinen ongelma. Koko selvitys on puhtaasti kvantitatiivinen, kun tällaisen selvityksen lähtökohtana tulisi olla se, miten turvataan jokaiselle koululaiselle laadukas perusopetus ja yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi oppimisympäristön turvallisuus, yhteisöllisyys ja koulumatkojen pituus.
Ei riitä, että meillä on koulut ja niissä annetaan tietty tuntimäärä opetusta. Ei, vaikka annettavien opetustuntien määrä olisi suurempi kuin naapurikunnassa. Koulujen tehtävä ei ole ainoastaan syöttää kuntamme lasten ja nuorten päähän tietoa, vaan niiden tulee myös omalta osaltaan varmistaa nuorten hyvinvointi.
Hyvinvointia harvoin saavutetaan suuruuden matematiikalla. Siksi meidän tulee asettaa kouluillemme ja opetuksellemme myös muita tavoitteita kuin asukasluvun ja oppituntimäärän suhteesta johdettavia yhtälöitä. Palveluverkkoselvitys käsittelee lapsia pelkkinä numeroina eikä huomioi sitä, että lapset ovat yksilöitä erilaisine tuen tarpeineen.
On huolestuttavaa, jos päätökset eri kouluista ja ryhmien suuruudesta tehdään pelkkien numeroiden mukaan. Selvityksestä puuttuvat myös tavoitellut ryhmäkoot kouluittain. Kunnassamme tulisi ehdottomasti pyrkiä määrittämään opetusryhmille erikseen maksimi- ja tavoitekoko sekä pyrkiä jalkauttamaan pienryhmiä kunnan eri kouluihin.
Sen sijaan, että tarkastelemme koulu- ja palveluverkkoamme puhtaasti tuotantotaloudellisena koneistona, meidän tulee arvioida varhaiskasvatus- ja opetuspalveluitamme paljon monipuolisemmalla arviointiasteikolla. Kunnassamme on otettu päättyvällä valtuustokaudella käyttöön lapsivaikutusten arviointi. Tätä tulisi soveltaa myös arvioidessamme palveluverkkoamme.
Kirjoittajat toteavat, että Masku tarvitsee erilaisia toimia, jotta pysymme houkuttelevana asuinkuntana. Tutkimusten mukaan yksi kuntien veto- ja pitovoiman kannalta keskeisimpiä tekijöitä on kunnassa annettavan opetuksen laatu. Pelkästään terveet koulut ja opetuksen tuntimäärät eivät riitä, vaan pitää ottaa huomioon myös laatutekijät ja määrätietoisesti pyrkiä riittävään opettajamitoitukseen. Siksi opetuksen laatuun ja ryhmäkokoihin panostaminen on tulevaisuusinvestointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Rami Käkönen (vihr.)
Minna Helin (vihr.)