Marraskuussa 2009 uutisoitiin, että eniten Varsinais-Suomessa nousee Nousiaisten kunnallisveroprosentti 18,25:stä 19,5:een. Valtakunnan uutisissa marraskuussa 2018 Nousiainen pääsi taas otsikoihin 20 vuoden aikana neljänneksi eniten Suomessa kuntaveroa nostaneena kuntana.
Nyt ollaan jälleen Nousiaisissa nostamassa veroa. Päästääköhän taas otsikoihin mahdollisesti kriisikuntana?
Kunnallisverolla on perheille suuri merkitys. Suomessa keskituloinen pariskunta maksaa noin 5000 euroa enemmän veroja vuodessa, kun asuu kalleimman veroprosentin kunnassa halvimpaan veroprosentin kuntaan verrattuna. Tänä vuonna vastaavalla keskituloisella Nousiaisissa asuvalla pariskunnalla on ero Maskuun verrattuna vuodessa 480 euroa enemmän veroja.
Jos kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti vero nostetaan, niin ero tietenkin kasvaa. Itse en ymmärrä, miten tällä verotaktiikalla saadaan uusia veronmaksajia ja yrittäjiä, joita kunta tarvitsee. Itselleni oli aikoinaan tärkeä muuton peruste Nousiaisten halpa veroprosentti, vaan eipä se ole enää.
En tiedä, miksi Nousiaisissa ei ole onnistuttu talousasioissa. Taloudenhoitoa ei ilmeisesti ole osattu. Olen koko vaalikauden lukenut kaikki valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien pöytäkirjat.
Voin suositella sitä kaikille. Se on kertonut minulle paljon siitä, mikä täällä päättäjille on tärkeää.
Tällä vaalikaudella tehtiin vaalien jälkeen vaaliliitto, kun vaalin tulos ei kaikkia miellyttänyt. Ryhmistä eroamisia on tapahtunut useampia. Ensimmäiset erot tapahtuivat hyvin pian viime vaalien jälkeen. Äänestäjien äänelle ei Nousiaisissa ole näin menetellen annettu paljon arvoa. Vaaleissa henkilön valinnan lisäksi toisena tekijänä monella äänensä antaneella on myös ryhmä.
Lisäksi kaikki keskeiset viranhaltijat on vaihdettu tällä vaalikaudella. Näiden tapahtumien myötä olen tullut siihen tulokseen, että Nousiaisten päättäjät eivät osaa tehdä päätöksiä yhteistyössä koko kunnan eduksi.
Tuntuu, että muualta Nousiaisiin muuttaneita tarvitaan vain veronmaksuun. Tätä ajatusta tukee Nousiaisten kunnanhallituksen useat lautakuntapäätösten otto-oikeudet. Esimerkiksi sivistyslautakuntaan on kohdistunut useita otto-oikeuksia monen vuoden aikana. Talouden kannalta hyviä päätöksiä on kumottu näillä otto-oikeuksilla.
Tuula Mattila
Nousiainen