Sisäilmaongelmaiset rakennukset ovat kurittaneet Maskun kunnan taloutta rankasti. Nyt kun koulut on saatu kuntoon, jo ajatus jäljellä olevien vanhojen rakennusten remonteista kauhistuttaa päättäjiä. Monet uskovat, etteivät vanhat rakennukset voi olla koskaan terveellisiä tai toimivia ja vähintäänkin niiden kunnostus tulee maksamaan enemmän kuin uuden rakentaminen. Viimeistäänkin lainsäädäntö kuten paloturvallisuus, ilmavaihdon vaatimukset, energianormit ja esteettömyys estävät vanhojen rakennusten järkevän käytön. Mikrobien uskotaan jäävän väijymään rakenteisiin odottamaan viattomia uhreja.
Pääsyy rakennusten turmeltumiseen ovat epäonnistuneet remontit, joiden taustalla ovat kiristyneet määräykset ilmanvaihdosta ja energian käytöstä. Ongelmia esiintyy erityisesti 1950-luvun jälkeen valmistuneissa ja laajennetuissa rakennuksissa, joissa on monikerroksisia ja tiiviitä rakenteita. Näiden talojen kunnostus onkin usein epävarmaa ja kallista.
Onneksi Suomessa on esimerkkejä siitä, että jopa väärillä kunnostuksilla rasitetut vanhat hirsirakennukset voidaan korjata terveiksi. Hirrestä rakennetaan taas julkisiakin rakennuksia ja oikein rakennettuna ja huollettuna hirsitalot kestävät Suomessa satoja vuosia. Niiden korjaaminen on aina suurempi ilmastoteko kuin uuden rakentaminen. Massiivirakenteena hirsi eristää jo sellaisenaan hyvin, ja sisäpuolinen kuitulevy ja asialliset tiivisteet täyttävät modernitkin rakennusnormit. Ilman täytyy toki vaihtua sitä tehokkaammin mitä enemmän ihmisiä rakennusta käyttää, ja mitä pidempiä aikoja siellä työskennellään.
Huonot kokemukset rakennusten korjauksista uhkaavat nyt Maskun kaikkea jäljellä olevaa vanhaa rakennuskantaa. Lemun puukoulu, Nivola ja Niemenkulman koulu ovat harvalukuisia esimerkkejä Maskun vanhasta rakennusperinnöstä ja paikallishistoriasta. Ne ovat kiinteä osa Maskun maisemaa ja kulttuuriperintöä. Erityisesti Nivolan talo ympäristöineen on museoviraston mukaan seudullisestikin merkittävä. Niin Lemun kuin Niemenkulman koulut ovat hyvin säilyneitä merkkejä uskosta koulutuksen voimaan alueellamme jo sata vuotta sitten.
Korjauksen lähtökohta on aina perusteellinen rakennuksen tutkiminen. Isojen hirsirakennusten kunnostus voidaan jakaa osiin, mikä vähentää rasitusta kunnan budjettiin. Hirsirakennusten kunnostaminen pitää uskoa vanhoihin rakennuksiin erikoistuneille asiantuntijoille, ja onneksi alueellamme toimiikin niin alan yrityksiä kuin korjausrakentamisen oppilaitoksiakin. Korjausarvioita ei myöskään pidä pyytää nykyrakentajilta, eikä korjauksia rakennuksiin pidä tehdä varmuuden vuoksi, koska nämä vain kasvattavat korjauksen kustannuksia.
Kulttuuriperintöä ei pidä hävittää ennakkoluulojen, pelkojen ja tietämättömyyden vuoksi. Korjaus on tietysti mielekästä vain, jos rakennuksille löytyy sopivaa käyttöä, asiantuntevat korjaajat ja tahtoa rakennusten jatkuvaan ylläpitoon.
Vanhoista hirsirakennuksista saa persoonallisia tiloja, jos vain löytyy tahtoa ja luovuutta niiden sovittamisessa tarpeisiin ja resursseihin. Lisäksi vanhat talot ja miljööt kertovat kunnan arvoista ja vaikuttavat kunnan veto- ja pitovoimaa niin kuntalaisten kuin kotipaikkaa etsivien silmissä.
Irma Saloniemi (vihr.)
Masku